Tästä samasta syystä pitää sosialisoidut vesialueet saada takaisin niiden omistajien päätäntävaltaan, eli välittömästi poistaa yleinen viehekalastusoikeus.

Tenon jokipyyntiä on viimevuosina rajoitettu voimakkaasti,mutta siitä huolimatta nousulohien määrät ovat olleet laskussa.
Tästä voikin ihan sujuvasti päätellä aivan heinäntekojärjellä,että ongelma on merellä. Käsittääkseni tutkijatkin ovat päätyneet samaan tulokseen.

Niinpä mielestäni joella tapahtuvalla viehepyynnillä ei ole juurikaan merkitystä lohikantaan,jos saaliskiintiöt ym.ovat kohdallaan.

Tenojoki on maailman monimuotoisin lohijoki, vesistöstä esiintyy noin 30 perinnöllisesti erilaistunutta lohikantaa. Käytännössä kaikissa lohen asuttamissa sivujoissa on oma kyseiseen jokeen sopeutunut lohikantansa ja isoimmissa sivujoissa voi olla useita erilaistuneita kantoja.

Osan Tenon lohikannoista arvioidaan olevan hyvässä tilassa, mutta osa vesistön lohipopulaatioista, esimerkiksi Tenon isojen latvahaarojen Karas- ja Jiesjoen, ovat selvästi tavoitetasoa heikommassa tilassa. Viimeisen kahden vuoden aikana lohikantojen tila on taantunut.

Luonnonvarakeskus on yhteistyökumppaneidensa kanssa selvittänyt, milloin vesistön eri lohikannat vaeltavat jokeen ja missä niitä pyydetään. Tenon lohen monimuotoisuus pyritään turvaamaan säätelemällä kalastusta niin, että heikossa tilassa tai häviämisriskissä olevien lohikantojen kalastusta vähennetään.

Tenon lohen merkittävimmät ongelmat ja uhkatekijät: mm. heikossa tilassa oleviin lohikantoihin kohdistuva sekakantakalastus, ts. kalastus virran varrella.

Lisää Luken sivuilta: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat...

Tenon alamäki on ollut havaittavissa jo 15 vuotta. Vain silmänsä ummistanut typerys on jättänyt tämän näkemättä. Siksi ollaan nyt tässä, ei tämä ole mikään parin vuoden juttu.

Maailmalla on ollut vuosikymmeniä olemassa toimiva teknologia virtavesien kalaportaille. Suomessa näperretään edelleen velvoiteistutusten kanssa ja esim. Kemijoki Oy ideoi omassa sulkeutuneessa asiantuntijajoukossaan hissiä yksittäisille nouseville kaloille. Heillä ajatus luultavasti lieneekin että ei niitä nousukaloja ole vuodessa tusinaa enempää - eivätpähän haittaa sähkön jauhamista.
Päättävissä kansanosissa ei joko ymmärretä tai haluta ymmärtää luonnontilaisten lohikalakantojen arvoa virtavesissä. Sama kohtalo lienee edessä myös Tenolla. Samahan se on soutaako turisti atlantinlohta, harjusta vai pukkelaksia - majoittuu se kuitenkin jokivarressa ja sille voi myydä aikaan perustuvat kalaluvat.

Nyt päättäjille ja kalastajakollegoille malttia että pidetään Tenojoen lohiperhot kuivilla vielä läpi tämän aallonpohjan!

eli olemattomasta kasvoivat 50%, se ei ole paljon se kun olemattomasta vähän kasvaa

hätäsimmät ovat varmaan nyt avaamassa kaikkia ovia ihan saranoita myöden

"Jokeen nousevien lohien osalta niitetään vielä vanhan sopimuksen satoa. Ensimmäiset uuden sopimuksen aikana syntyneet lohenpoikaset palaavat titteinä kutuvaellukselle vuonna 2022. Niiden määrä tulee olemaan pieni. Vasta vuosien 2023-2025 aikana jokeen nousee runsaammin lohikesien 2017 ja 2018 kuduista syntyneitä kaloja."
https://luossa.fi/paivakirjani.html

Ensi kesänä siis odotettavissa uuden säännön aikaisia tittejä jokeen.

Eiköhän kalastusrajoitukset mitä todennäköisimmin jatku (ainakin biologisesta näkökulmasta katsottuna kun eihän yksi vuosi siinä paljoa ole) mutta mielenkiintoista nähdä luotauslukemia jos/kun kyttyrää ei pitäisi nousta 2021 kesän malliin ja millaiseksi tittien määrä muotoutuu.

Alkasi olla Tenojoen lohen puolustuksen delegaatiolla kiire.
Tälläkin keskustelupalstalla puhutaan taas pakastimen lohella täyteen kalastamisesta.

vapavälinen ei noita merkittävästi pois saa. kyttyrä vuosina kunnon rysällä koko joki kiinni ja vain atlannin lohi päästetään läpi. maksaa vähän mutta on kokonaisuuteen nähden hyvä ja tuo tuottaisi hyvää tukimus dataakin ja päästäisiin vertaamaan kuinka tehokkaasti kyttyrän pystyy hävittämään kokonaan tuosta ei taideta mitenkään päästä eroon mutta pystytään varmaan rajoittamaan niin merkittävästi ettei siitä enää suurta haittaa ole.

alkuperäisessä jutussa mainitaan että valtaosa havaituista lohista on yden merivuoden tittiä ja nämä ovat valta osin uroksia, eli poikastuotanto ei kasva samassa suhteessa lisääntyvien lohimäärien suhteen. eli isot tai naaraat yleensä on se mitä jokeen tarvitaan. yksi iso kunnon kojamo hedelmöittää 20 naaraan mädit, tätä on utsjoessa tutkittu dna näytteistä. aika näyttää kasvaako poikas tuitto 5 vai 15 prosenttia joka tapauksessa pitkä on tie kestäväksi toipuneeseen lohipopulaatioon.

Onko kauden 2022 kohtalosta varmistunut vielä mitään? Vai viedäänkö asia samalla tavalla jappasten lähemmäs jäidenlähtöä jolloin kukaan ei enää laskekaan mitään kalalle pääsyn varaan - pienempi harmitus.

Laskeskelin hiukan luken taulukkoja. Alkuperäisessä taulukossa on aukko heinäkuun kohdalla. Toisaalta luke ilmoittaa n. 50 th kyttyrää koko kesalle. Onhan tunnettua että kyttyrä nousee jokeen hyvien lyhyessä aikajaksossa, elikä parin-kolmen viikon aikana. Uudessa taulukossa on edellä mainittu tyhjä osa täytetty. Koiralohet ovat aina taulukon 40.65 cm väiliin mahtuvia. Laskin uudesta taulukoista että ko. ajanjaksona on tenoon noussut n.52000 40-65cm kalaa. Jos vähennetään tuhat meritaimenta niin lopputulos luken mukaan on 1000 tittiä tällä jaksolla. Kuka voi uskoa tällaista taulukkoa. Tuntuu että laskelmat tehdään jotain muuta tarkoitusta varten. Se ei tietenkään muuta totuutta tenon lohikannan romahtamisesta. Mutta pitäisi kysyä: tehdäänkö oiketa asioita.
Kysyin tätä lukelta vastasivat että 50000 on puhdas arvio joka tarkentuu vielä.

Aivan samaa tässä ihmettelen! Mitä tuolla"Lueskelin hiukan Luken" viestillä oikein haetaan.No,saa olla monta mieltä asioista,mutta näyttää siltä,että liian vaikea rasti usealle Tenon nousuluvut...

Mielestäni Saamelaiskäräjiltä puuttuu jotenkin aloitteellisuus heitä koskevien asioiden päätöksenteossa. He ottavat kyllä hyvin kantaa ja perustelevat näkemyksiään Tenojokea ja sen atlantinlohta koskevassa päätöksenteossa.
-
Mutta itsestäni tuntuu myös siltä, että heillä olisi ollut vuoden aikana myös mahdollisuus laatia ja esittää rakentava ehdotus Tenojoen ja saamelaisten tulevan kalastuskauden järjestelyistä. Nyt kun ministeriö on laatinut lausunnon lähestyvän jäidenlähdön myötä, asiaa kyllä ilmestytään kommentoimaan.