Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
Kyllä. Esim se että kalastat siihen aikaan sellaisessa paikassa jossa siihen isoon on mahis. Ei ole mitään rakettitiedettä, eikä vaadi tuuriakaan.
Vieheeseen sopivan lohta ärsyttävä uinti ja pyytö sinne missä kala on. Ajankohta semmonen että säälosuhteet ja veden lämpötila ynnä roskattomuus ei kiusaa, niin tällä pääsee jo pitkälle. Väriä voi yrittää hakea kelien mukaan, mutta se on sitä hienosäätöä jo.
Kokenut puolituttu lohimies kertoi kuinka hän lasketti hiljalleen pyytöä tietämänsä montun syvimmältä kohdalta alareunan matalaa satulaa kohti. Montussa oli jalka ollut kotona. Oli hiljalleen lipunut myötävirtaan ärsyttävän vaapun edessä mutta matalan laidasta sitten kimpaantunut tuliseen tukistukseen kun ei häirikkö jätä rauhaan.
Tässä on paljon puhetta kyttyrästä, ja onhan se akuutti uhka atlantin lohelle kutupaikkojen häirikkönä.
Pahoin pelkään vaan että kaivosteollisuus käyttää kyllä tämän(kin) harhautuksen hyödyksi mm. kaavoitussuunnittelussa, ohijuoksutusten järjestelyissä ja ihan purkuputken kautta tulevan tavaran tuuttaamisena. Kun oli outoja kalakuolemia tässä pari kesää taappäin, lohien kunto oli helppo vierittää vesihomeen niskaan tai mitä tutkijat Lukea myöten nyt etsivätkään. Tenon pohjaan kuitenkin on ilmestynyt vesikasvillisuutta, mikä tuskin on seurausta pelkästä ilmastonlämpenemisestä.
Se on suuri osa soutajasta kiinni että laskettaako kyytiläisen vieheet neuvoineen pelipaikoille vai järjestänsä ohi. Ja voitelustakin.
Pahat kielet joskus lausui muutamasta veneenomistajasta että tämä tiiraili turistia soudattaessa vain josko nousukalat merkkailisi pinnassa sijaintiaan. Kävi sitten itse pyytämässä kalat omalla soutuvuorolla.
Jos turisti sattui "vahingossa" kalan saamaankin niin ryypyt piti tarjota runsaana soutajalle että mielipaha pysyy poissa.
Soutajalle sinällään kiitos kuuluu kyllä aina onnistuneesta lohrn saamisesta, sitä en kiistä enkä pidätä antamasta.
https://www.metsafi-lehti.fi/valtion-mailta-ja-vesilta/teno-on-uuden-ede...
Täytyy sanoa että tämä keskustelu on ollut hyvä ajatustenherättäjä jo tässä vaiheessa. Teno 2028, sinnehän on nyt vähän reilut 6 vuotta ennen kuin tuon päiväyksen kalenterit on ajankohtaisia.
Mitä kaikkea Tenolla ja yleisemmin lohta koskevassa keskusteluilmapiirissä on tapahtunut viimeisten kuuden vuoden aikana? Se on pitkä aika, mutta onko meillä aikaa reagoida lohen ahdinkoon enää noinkaan montaa vuotta.
Mielenkiintoinen artikkeli kertoo Tenon tulevaisuuden huolista paljon. Ei hyvältä näytä tulevaisuus, ei todellakaan. Kun riittävästi ihmisen toimesta ronkitaan luonnon kiertokulkua, niin tässä on väliaikatulos. Lopputulosta ei kukaan tiedä. Paitsi, että luonto voittaa, AINA
Siellähän kulukutatte. Olis kannattanut hieman miettiä.
Vanhat kiikkerät jokiveneet rantapajukkoon! Tilalle hytillisiä veneitä ja kannelle pari biksumimmiä sekä paikallista kipparoivaa aslakkia että turistia viihdyttämään.
Ja samoin Näätämöllä.
Ja samoin Näätämöllä.
Pohjois-Norjan joilla nousevien lohien lukumäärä laskenut 2021-2020. Sielläkin sama "syy" kuin Tenolla?
Näin se meni.
https://areena.yle.fi/audio/1-51003476
en tiedä. kyllä niin harmittaa tuo vanhan mantran hokeminen. turisteja oli niin paljon. joo joo. kaikki on myöntänyt että saaliit arvioitiin kymmenkertaisiksi totuuteen nähden. silloin 2000 luvun alussa joka kolmas lupa antoi turistille lohen. 2010 oli jo tilanne 1 kymmenestä luvasta antoi lohen, saalis rajoituksia ei voi tehdä kun turisti saa niin vähän lohta ettei saalis rajoituksella ole merkitystä. ei voi määrätä että täytyy ostaa 20 lupaa että saa yhden lohen ottaa.. samaan hengen vetoon jahkataan jonkun tutkijan suulla että turisti on syyllinen kun turisteja on niin paljon. mikä ihmeen intressi on kääntää katseet turhanpäiväisyyksiin ja jättää todelliset syyt pimentoon. onko lohi muka jotenkin henkilökohtaisesti loukannut tätä heppua ja siksi hän haluaa ajaa tenon lohen kokonais valtaiseen sukupuuttoon. tämä sama trendi on ollut vallalla sen 30 vuotta mitä tenon asioita olen seurannut. miksi ihmeessä? nyt viimeisenä vuonna kun sai kolmena päivänä kalastaa padolla, niin sen kolmen päivän aikana saatiin pakkaset täyteen ja suku ruokittua. ennen sai pyytää koko kesän 3 päivänä viikossa. mihin ne jokeen päässeet lohet mahtoi joutua. turisti otti 1400 kpl pääosin tittiä. oikeita lohia oli ehkä 200kpl tiedoksi ettei kaksi yhden merivuoden uros lohta pysty lisääntymään keskenään. iso kojamo taas voi lisääntyä 20 naaraan kanssa. tuo turistin vuotuinen saalis ylittyy yhdessä päivässä yhdellä hyvin asetetulla patoverkolla. joku on sitä mieltä että turisti on se syyllinen. jos ja kun kaikki tarmo keskitetään noihin 200 lohen suojeluun, ei teno toivu koskaan pyyntikuntoon. olen melkein varma että kyttyrällä täytyy päästä rahastamaan ja siinä sivussa tapetaan tenon alkuperäinen lohi. ei näitä höpö sepityksiä mitenkään muuten voi selittää, jotkut vaan vihaa tenon lohta eikö sitten olla osattu pyytää vai mikä noin käsittämättömän vihan on saanut aikaiseksi ja miten ihmeessä vielä melkein kaikille teno tutkimus aseman entisajan tutkijoille.
Tenojoen tragedia on vain yksi perinteinen jatkumo Lappilaiselle tavalle ajatella ympäröivää luontoa hyödykkeinä. Luonto ei ole itseisarvo, vaan se mitä siitä saadaan irti - itselle.
- Osittain "viha" Tenojoen lohta kohtaan voi selittyä tällä lappilaisella ajattelutavalla. Kauaskatseisimmat tenolaakson asukkaat ovat aikanaan yrittäneet saada lisätienestiä ja elantoa turistikalastuksella. Tämä on kuitenkin ehtymätön kateuden lähde ja kilpailuasetelma, Lappi vs. muualta tulleet kalastajat. Itse hyödyke, taantuva atlantinlohi, kärsii tästä kestämättömänä kalastuksena.
- Tutkijoiden viha Tenojoen tragediaa kohtaan voi kohdistua tenolla kalastajien mielissä vallitsevaan piittaamattomuuteen. Kestävistä kalastusmääristä on puhuttu ja kalamäärät lasketaan laskureilla - mutta mikään ei ole muuttunut konkreettisesti. Laskentaa laskennan vuoksi. En tiedä, millaisen vatsaanoton tenojoen lohentutkijat ovat muuten saaneet alueella. Onko lohen ja lohikannan tutkiminen oikein tervetullutta lisätietoa kaikkien lohta kalastavien mielissä.
Tähän loppuun yksi pieni toivonkipinä. Näin kerran kierrätyskeskuksella hauskan näyn kun nuori mies tuo akkujätettä kierrätykseen. Vanhan traktorin akun päällä kasvoi mansikantaimia ja sammalta. "Isoisän aikaisia, löytynyt pellonreunasta". Vanhat sukupolvet eivät ehkä välittäneet luonnosta itsestään, mutta jos uusi, varttuva ympäristötietoisempi sukupolvi saisi siistittyä hieman vanhoja jälkiä - ja elvytettyä lohtakin.
Toivossa on hyvä elää, mutta aikaa ei ole paljon ettei menetetä peliä lopullisesti.
Olen aina tiennyt ,että parhaat asiantuntijat löytyvät täältä netistä.
Tuo 10.12.2021 07.32 on hyvä esimerkki siitä, samoin yläpuolella olevat.
Jos Tenosta lähtee 500 000 smolttiaa ja palaa takaisin 30 000 niin onko paikallinen käynyt pyytämässä jonkin osan jossain merellä tuosta menneistä smolteista. Kannattaa miettiä.
Suurin osa smolteista kuolee merellä. Mutta lähdepä pienen Suomen edustajana tutkimaan ja ennaltaehkäisemään atlantinlohen kuolleisuutta kansainvälisille vesille troolareiden, ilmastonmuutoksen, mikromuovin ja muiden vedensaasteiden sekaan. Vielä sillä tavalla että vaikutus tuntuisi?
Ei siinä. Kiitettävästi kaivoksilta ohijuoksutetaan suoraan jokiin pienempiin kokonaisvesimassoihin missä pienemmätkin pitoisuudet tappaa tehokkaasti kuoriutuneita ja kutemaan nousevia lohia. Miksipä niihin pitäisi puuttua. Vesivoimayhtiöt pesee kätensä velvoiteistutuksilla ja ELY myöntää ohijuoksutuslupia automaattisesti.
Keskiviikon Metsäradiossa oli "Aloite Tenon lohestusperinnekeskuksesta". Haussa ihmisten pysähtyminen Utsjoelle, mutta yhtä paljon lienee kyse myös siitä että on viimeiset hetket tallentaa lohenkalastuksen historiaa sellaisena kuin se on ollut tähän päivään saakka.
https://areena.yle.fi/audio/1-60955627
smolteilla on luonnostaan suuri kuolleisuus. jostain muistaisin että luonnostaan yksi sadasta vaelluspoikasesta palaa kudulle. istutetuista yksi tuhannesta. tornionjoelta lähtee 2 miljoonaa smolttia merelle ja pahimmillaan palaa vain 40 tuhatta kudulle. tenolla ei käsittääkseni varsinaista smolttiruuvia ole käytössä että varmasti tiedettäisiin nuo määrät mitä merelle lähtee. yhtä kaikki jokisuiden troolaamiseen ja muuhunkin ns rehukalan pyyntiin jokisuissa pitäisi keskittyä, niin ettei vaelluskalojen poikaset joudu troolin sivusaaliiseen. ihminen se kuitenkin on joka pyytää liikaa. onko se merisaamelainen vai jokivarren patokalastaja. ihan sama turisti se ei ole vaikka näin monet haluaa todistaa.
Tuo 10.12.2021 07.32 on hyvä esimerkki siitä, samoin yläpuolella olevat.
Jos Tenosta lähtee 500 000 smolttiaa ja palaa takaisin 30 000 niin onko paikallinen käynyt pyytämässä jonkin osan jossain merellä tuosta menneistä smolteista. Kannattaa miettiä.
viimeisen tenon reissuni tein 2009. siitä asti on tenon lohi ollut minulle rauhoitettujen lajien kärjessä. oli jo silloin selvää että lohi loppuu ihan pian jollei jotain saalis rajoituksia saada. no mentiin päätyyn asti turistia syyttäen ja nyt sitten nuollaan haavoja vähintään 8 vuotta ja todennäköiseti vielä kauemminkin. 2032 voisi olla sellainen hetki kun kalastusta voisi varovasti avata tiukoilla rajoituksilla, esim että vain alle 5kg urokset olisi sallittavia saalis kaloja.
Teen aikanaan ketjun "Teno 2032". Jos se lähempänä h-hetkeä näyttää ajankohtaiselta... kovin suuria toiveita en elättele. Rauhoitettu Tenojoen lohi on minullekin.
-Aloittaja
Taitaa olla niin merellä päivystävä pukkelaksi armeija pistelee merellä smoltit poskeensa.
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=112105
Ehkä nyt jo voisi lopettaa muiden tahojen syyttelyn? Nyt kun on jo housuissa? Tenon lohia ahnehdittiin kilpaa, kaikki ovat syyllisiä, niin lappalaiset, turistit, norskit kuin meripyytäjätkin. Kiintiöitä ei saatu aikaiseksi, eikä muitakaan riittäviä rajoituksia ja lohi loppui. Nyt ollaan tässä tilanteessa, nyt on syytä oppia virheistä ja miettiä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Täytyy sanoa että tälleen etäämmältä menoa katselleena en muuta lopputulosta odottanutkaan.
Kukaan sidosryhmä ei ole valmis tinkimään omista eduista. Mutta muille samalla virralla touhuaville hakataan nyrkkiä pöytään ja ollaan puhumassa kitalaki täyteen vaatimuksia. Ja sanotaan sen verran että nyt on sitten perinnepyytäjilläkin mahdollisuus tehdä uusia perinteitä tai elvyttää joitain muita, tervahaudan polttoa tai poron savusaunapalvausta vaikka. Lohenpyynnin kanssa tulevatkin perinnepuuhailut on ohi.
Huvittaa se, miten itketään mokoman ojan kalojen perään. Parempia jokia on ollut ja on edelleen melko lähelläkin. Hittoako sinne lappiin menee tyhjän perässä.
Tenojoki on yksi maailman tärkeimmistä Atlantin lohen lisääntymisjoista. Parhaimmillaan Tenon lohisaalis vastaa noin kolmannesta kaikkien Norjan lohijokien (>400 kpl) yhteenlasketusta jokisaaliista.
No,tilanne on mikä on tällähetkellä.Kyllä ihminen pystyy näköjään hävittämään minkä lajin vaan...
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat...
No,tilanne on mikä on tällähetkellä.Kyllä ihminen pystyy näköjään hävittämään minkä lajin vaan...
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat...
Lisätäänpä vähän lukemista, eli tietoa https://lakseelver.no/nb/news/2021/12/hva-skjer-med-beiteforholdene-i-havet
No tuossa Norjakielisessä raportissa "spekuloidaan" mitä tuolla syönnösalueilla on tapahtunut ravinnon suhteen.Tietysti kaikki vaikuttaa kaikkeen...Mitään vedepitäviä todisteita tuossa raportissa ei kuitenkaan pystytä esittämään,saatika tieteellistä analyysiä.
Tuon "spekulaarion" mukaan Itämerellä lohen ravintokaloihin kohdistuva pyyntihän on aivan massiisista ja silti esim.Tornionjokeen nousi jälleen melkein ennätysmäärä lohia.Tietysti ilmaston lämpeneminen ja siitä seuraava meriveden lämpeneminen ja happamoituminen ovat uhkia tulevaisuutta ajatellen.
Tietysti tuolla Pohjois-Atlannilla vaikuttavat samat muutokset.No,antaa tutkijoiden spekuloida ja tutkia,mikä on syy lohikatoon,esim.Tenojoella.Lohenpyyntiä ei tuo joki tuskin enää kestää.Ei edes sitä perinnepyyntiä.
Harmi ku noin päässy käymään.
Toivottavasti korvaavia lutakoita lohenperässä juoksijoille löytyy niin idästä kuin lännestä.
Saattaa vaikka yllättää😊
Varakkaiden retkikohteena Alaskastahan löytyy kyllä lohijokia. Jos seikkailumieltä löytyy niin myös mittaamattoman itänaapurimme pohjoisrajalla on lohenpyyntikohteita kuten Peltsi kävi taannoin sarjassaan esittelemässä.
Koiralohta, hopealohta ja tietenkin kuningasta. Nyt vielä korona-aikana se ei tietenkään paljoa lämmitä.
Sivut
Lisää uusi kommentti