Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Meritaimenta helsingistä
Anonymous
12.09.2021 - 16:34
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
On saatu ihan vuosittain.
Saadaanko oikeesti vuosittain, siis rannalta käsin? Mie aattelin että uistimella tai perholla?
No kyllä on, joka kevät ja syksy. Karkeasti arvioiden joka 1000:s heittotunti tulee Helsingistä rannalta meritaimen. Tai ei nyt sentään käsillä, mutta uistimella tai perholla... On tuota semiaktiivisesti kymmenen vuotta tullut kokeiltua, mutta ei omalle kohdalle vielä ole osunut.
Ruoholahden satama-altaassa nähtävästi riittäisi murto-osa ajasta. 20 x 0.5 tuntia johtanee toivottuun tulokseen...
Rannalta mertsarin saaminen on tiukassa, koska veneelläkin vetää helposti mp:t vaikka mestat tedossa ja kokemusta runsaasti jne.
Asustelin kymmenisen vuotta Larussa ja muutin juuri pois. Tuona aika tuli käytyä enemmän tai vähemmän aktiivsesti ongella (perholla pääasiassa) ja selkeästi helpointa aikaa oli itselle kevät. Syksyllä joitakin onnistumisia tuli, mutta kaikki kontaktit on tainnut tulla marras-joulukuulla. Tuli todettua, että homma on hyvin olosuhderiippuvaista. Jos pari päivää on tuullut lounaasta & etelästä, vesi on nousussa ja yli normaaliveden, sekä ulapalta tulee vielä jonkinmoista maininkia, on aika hankkiutua vaikka Vattuniemen uimarannan kallioiden tienoille. Toinen hyvä, joskin harvinaisempi keli on idästä puhaltava tuuli, joka saa veden virtaamaan Hattujen välisten salmien ja matalikkojen yli.. Syksyllä pilvi/aurinko akselilla en niin ole huomannut merkitystä, mutta keväällä aurinkoiset tai puolipilviset on selkeästi ollut parhaita.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008266505.html
Aiai. Nyt ne taimenten herkut kelluvat siellä ruoholahdessa.
Uusimmassa Kalastus-lehessä oli meritaimenjuttua ja siellä kerrottiin että ingarskilanjoen meritaimen on ehkä jotain tanskalaista perua ja kasvaa hitaasti. Silti sitä kai isutetaan jokiin ja myös mereen täällä helsingin seudulla. Taietääkö joku enemmän? Mikä järki tässä on, eikös ainakin meren velvoiteistutukset pitäisi tehdä nopeesti pyyntikokoon kasvavalla kannalla.
Taitaa joku vedättää. Isompi kalliimpi.
Nykyään ja viimeiset viisi vuotta on istutettu isojoen kantaa. Tämä selvisi kun joku pknetissä laittoi tiedustelua ely-keskukselta.
Siis saadaanko vuosittain rannalta 12.9?
Siis saadaanko vuosittain rannalta 12.9?
Saadaan, tosin ne rannat ei ole autolla saavutettavissa.
Itsellä taimenen keskikoko on viime vuosina ollut noin 60cm Helsingissä käsittäen 10-15 kalaa. En näe syytä stressata tai spekuloida istutuskantaa.
Tyrskykalastajan näkökulmasta Ingarskilanjoen ja Isojoen taimen on kuin eri kalalaji – täysin liioittelematta.
Ingarskilan taimen tulee sukukypsäksi nuorempana ja pienikokoisempana, ja syyskalastuskaudella sukukypsät
kalat hakeutuvat jokiin ja puroihin, tai niitä etsimään, eivätkä ole merellä kalastettavissa. Siellä on vain lähinnä nuorempia pieniä +-50cm Ingarskilanjoen kaloja. Paino on tällöin tuolla 1,5kg hujakoissa mereen talvehtimaan jäävillä kaloilla. Muutamia poikkeuksia tietysti on, jokunen sattumakala.
Isojoen taimen tulee sukukypsäksi vanhempana, ja selvästi nopeampikasvuisena sukukypsyyspaino on ihan eri luokkaa kuin Ingarskilanjoen taimenella ja meressä talvehtii vielä syönnösvaelluksella olevaa kalaa paljon 4-6 kilon kokoluokassa.
Noista voi miettiä, että kannattaako stressata istutuskannoista vai ei.
Sukukypsyysiän saavuttamisen jälkeen Isojokinen pitää myös Ingarssilaista useammin välivuotta kudussa, eli
sukukypsiä isoja kaloja on myös ekan kudun jälkeisenä syksynä merellä uistimella tavoitettavissa – ja nämä
kalat on sitten niitä todellisia isomuksia joista tyrskykalastaja näkee märkiä päiväunia.
Nyt on muutaman vuoden tauon jälkeen Helsinkiin ja Espooseen istutettu Isojoen taimenia ja aiempaa selvästi isompi osa Stadin 60+ cm kaloista on viimeiset 3 vuotta ollut pulskia meressä talvehtineita kirkkaita kaloja ja lihavia kirkkaita syyskaloja. Näin on ollut omassa tuttavapiirissä ja sama trendi on selvästi nähtävillä muutamassa somekanavassa. Oli tuossa kymmenisen vuotta kun stadin yli kuuskymppisistä enemmistö oli keväisiä vantaanjoen talvikoita. Noi ei kauhean haluttuja kaloja ole, ainakaan enemmän kalastaneiden keskuudessa.
Vantaanjoen luomutaimenten määrä on noussut todella hienosti nyt viime vuosina ja ne vasta hienoja kaloja onkin. Sen minkä painossa jäävät Isojoen istarille, korvautuu virheettömässä ulkomuodossa.
Tyrskykalastajan tulevaisuudennäkymät on nyt erittäin valoisat pitkän kuivan kauden jälkeen.
Nyt on muutaman vuoden tauon jälkeen Helsinkiin ja Espooseen istutettu Isojoen taimenia ja aiempaa selvästi isompi osa Stadin 60+ cm kaloista on viimeiset 3 vuotta ollut pulskia meressä talvehtineita kirkkaita kaloja ja lihavia kirkkaita syyskaloja. Näin on ollut omassa tuttavapiirissä ja sama trendi on selvästi nähtävillä muutamassa somekanavassa. Oli tuossa kymmenisen vuotta kun stadin yli kuuskymppisistä enemmistö oli keväisiä vantaanjoen talvikoita. Noi ei kauhean haluttuja kaloja ole, ainakaan enemmän kalastaneiden keskuudessa.
Sen verran voin tohon korjata, että Pk-seudulla 2014 2015 ja 2018 on ainoat vuodet kun Isojokista ei ole istutettu. Muuten siellä on laitettu kyllä molempia (Lähde: istutusrekisteri)¨
En ainakaan itse ole hirveästi huomannut eroa kaloissa. Keskikoko sen noin 45 senttiä noilla keväällä istutetuilla kaloilla, joita on suurin osa saalista. Välillä tulee 2 merivuotta viettäneitä ruokakaloja ja silloin tällöin tulee ylös tai on siiman päässä joku isompi.
Muut on huomanneet. Myös RKTL / Luke.
Sen verran voin tohon korjata, että Pk-seudulla 2014 2015 ja 2018 on ainoat vuodet kun Isojokista ei ole istutettu. Muuten siellä on laitettu kyllä molempia (Lähde: istutusrekisteri)¨
Piti minunkin katsoa kun tuo rekisteri löytyy koneelta.
Uudenmaan istutuksista on Isojokista ollut:
2013 8%
2014 2%
2015 0%
2016 71%
2017 17%
Eli on tosiaan laitettu Isojokista, mutta monina vuosina hyvin pieniä määriä. 2016 laitettiin enemmän ja se näkyi jo tosi selvästi isojen kalojen määrissä 2018-2019.
Nyt ihan viime vuosina 2020 ja 2021 on Isojokista istutettu ainakin helsingissä aika hyviä määriä ja se tietää hyvän kokoista kalaa nyt tänä syksynä ja lähivuosina.
Sen verran voin tohon korjata, että Pk-seudulla 2014 2015 ja 2018 on ainoat vuodet kun Isojokista ei ole istutettu. Muuten siellä on laitettu kyllä molempia (Lähde: istutusrekisteri)¨
Piti minunkin katsoa kun tuo rekisteri löytyy koneelta.
Uudenmaan istutuksista on Isojokista ollut:
2013 8%
2014 2%
2015 0%
2016 71%
2017 17%
Eli on tosiaan laitettu Isojokista, mutta monina vuosina hyvin pieniä määriä. 2016 laitettiin enemmän ja se näkyi jo tosi selvästi isojen kalojen määrissä 2018-2019.
Nyt ihan viime vuosina 2020 ja 2021 on Isojokista istutettu ainakin helsingissä aika hyviä määriä ja se tietää hyvän kokoista kalaa nyt tänä syksynä ja lähivuosina.
Syksyn mittaan saattaa nousta joitain isomuksia. Liian kovia tuulia pukkaa Hesan vesille, koskapa saarten suojaan ei juuri pääse. Eilen iltapistolla puuskassa 11 m/s.
Lisää uusi kommentti