Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Kesijärvi Kanta-häme
Teromus
25.07.2013 - 14:59
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
1.5.-15.6. olis riittäny hyvin. Kutu ajottuu Kessulla siinä toukokuun puolivälin ja kesäkuun alun välille, säistä toki riippuen. Nyt kevätpilkkijät kärsii turhaan ja juhannusmökkeilijät samoin. Onko siellä osakaskunnassa vastuuhenkilöt vaihtunu vai mistä moisia rajotuksia yhtäkkiä?
Löytyykö tuo info taulu sitten kaikilta kolmelta laskupaikalta tai onko alue merkattuna järvellä samaan tapaan kuin esim. Kernaalassa?
Kieltotaulu löytyy mutta ei sillä oikeasti ole väliä koska kalastaja on itse velvollinen selvittämään kalastusrajoitukset ennen kalastamisen aloittamista. Kessun rajoitus on voimassa 30.06.2025 asti ja perusteluna on kuhan kutualueen suojeleminen. Verkkokielto on voimassa koko järven alueella, ei pelkästään viehekieltoalueella.
Se kuka arveli lihalaatikkomiehiä syypäiksi oli oikeassa.
Verkko kielto on tiedossa ollut varmasti kaikilla kun on jo kauan ollut voimassa, mutta kuinka moni viehekalastaja oikeasti tarkastaa rajoitukset kalaan lähtiessään.. veikkaan ettei kovinkaan moni. Mutta hyvä jos info taulut löytyy niin näkee sitten venettä laskiessaan sen.
Vanha juttu ylen uutisoimana:
https://yle.fi/uutiset/3-5402495
Itse en ole koskaan käynyt kyseisellä järvellä. Kalastuspaine 284 ha kokoiselle järvelle näyttää olevan kova, ns. "mahtikuhien" metsästäjiä riittää.
Kuhan kutualueiden rauhoittaminen kalastukselta 1.4-30.6 ajanjaksolla edesauttaa kuhakantojen kasvua, ei ylikalasteta kyseistä paikkaa.
Kernaalassa on laskupaikan kylttien lisäksi rauhoitettu alue merkattu isoilla merkeillä vesistöön, luultavasti myös Kessulla alue merkataan jotenkin myös paikan päällä?
Ja Marcellolla hieman vanhaa tietoa, toi "30 venettä" juttu oli pieni piikki sen jälkeen kun toi jättikuha sieltä tuli, eipä ole enää moista näkyny sen jälkeen. Hyvä jos muutama vene yhtäaikaa kalassa ja verkotus on ihan minimaalista nykyään. Ainoa kasvava kalastajaryhmä on jigikalastajat ja näillä uusilla kaikuluotaimilla kalastavat. Ne onkin usein vieraspaikkakuntalaisia, jotka ei niin välitä järven kalakannoista, vaan siirtyvät muualle jos saaliit huononee. Näiden kalastusta on syytäkin rajoittaa. Alle viidenkympin valtionluvalla voi aiheuttaa melkosta tuhoa etenkin kutupaikalla.
Kahden kalan kiintiö valtionlupaan per päivä, eikös se sillä ratkea. Ahvenelle voitaisiin sallia suurempi kiintiö. Valtionluvalla kalastavat kalastaa toisten vesillä maksamatta heille lupatuloja, niin mielestäni on ihan oikein rajoittaa näiden kalastusta. Aikanaan varmaan ajateltiin, ettei yhdellä vavalla voi kummosta tuhoa tehdä, mutta esim. hauen heittokalastus ha kuhan jigaus on paljon tehokkaampaa kuin mitkään verkot tai muut pyydykset.
Se voi olla, että noiden livelaitteiden yleistyminen kääntyy vielä heittokalastajia vastaan.Joko päädytään kiintiöön tai erilaisiin
rajoituksiin.
Kessullakin noita on näkyny jo pari vuotta ainakin. Toissa kesänä oli Viron rekkareissa oleva venekunta Lopen laskuluiskalla ja heillä oli käytössään Livescope. Nämä tuskin vapauttelee suuria kaloja, vaan ottaa kaiken. Kiertelee järveltä toiselle ja poimii osakaskunnan työn hedelmät jättämättä niille euroakaan korvausta. Pieniä määriä korvauksia tulee palautuksena valtiolta, mutta summa on mitättömän pieni haittaan nähden. Näin pienet järvet ei kestä mitään nykyluotaimia ja valtionlupia jos siihen yhdistetään ahneus ja kalojen vapauttamattomuuus. Eihän kukaan toisen perunapeltoakaan mene kuppaamaan jättämättä omistajalle mitään. Miksi kalojen kohdalla saa tehdä näin? Itse ehdottomasti kannatan kuturajotuksia ja kiintiötä valtionlupaan.
Kiintiöiden lisäksi pitäisi ottaa käyttöön välimitta, kuhalle sopiva olisi 45-60 senttiä. Tuota pienemmät ja suuremmat kalat tulisi vapauttaa ja ruokakalat sitten tuosta välistä. Ruotsissa otettiin hiljattain merialueilla käyttöön hauen välimitta joka on 40-75 senttiä. Sama kävisi Suomeenkin.
Kuha on ilmeisesti parhaassa kutuvaiheessa 70+ kokoisena, just siinä koossa, mitä livetyypitkin himoitsee. Ennen tonkokosia kuhia pidettiin erittäin harvinaisena herkkuna, nykyään livemiehet on pettyneitä, jos niitä ei saa useampia joka reissulla. Niitä on kuitenkin aika vähän noin pienessä järvessä ja niiden kasvaminen kestää n. 8 vuotta 70cm mittaan. Kyllä veikkaan, että ainakin kiintiö on tulossa jossain vaiheessa ylösotettujen kalojen osalta.
En usko, että kalastuskiintiöt olisi ratkaisu ongelmaan. Kalastuskiintiöitä on hankala valvoa järvillä, koska valvonta on olematonta/vähäistä. Nykyiset kalastuksenvalvojat saavat työstään niin pieniä palkkioita, että käyvät valvontakierroksella vain pari kertaa kesässä.
Tästä syystä täyskiellot on huomattavasti parempi ja tasapuolisempi toimintatapa. Silloin ei oteta kantaa kalastusmuotoon (eikä tule vastakkainasettelua eri kalastusmuotojen välille). Myös sen valvonta on helpompaa, kun näkee onko traikkuja rampeilla yms (harva tulee vain "huviajelemaan" traikun kanssa, jos on kielto päällä). Samaten ranta-asukkailla on helpompi tehdä ilmiantoja.
Kannattaa muistaa, että kalastusalueet/osakaskuntia ei motivoi tehdä omaa työtään, jos valtionluvilla tullaan "ulkopuolisten" toimesta tyhjäämään järvi kaloista. Juuri tästä syystä täysinäinen kalastusrauhoitus on tehokas tapa rajoitttaa kalastamista.
Pienillä järvillä ehkä tehokkain tapa rajoittaa kalastusta olisi ramppien poistaminen käytöstä tietyksi ajaksi (esim kuhan kuturauhan ajaksi). Tämä ei liene kovinkaan helppo toteuttaa käytännössä, joten päätyivät täysirauhoitukseen.
Kalakantojen hoito on huonontunu tosi paljon läänin/valtionluvan tulon myötä. Ennen osakaskunnat pysty itse päättämään kenelle ja miten monelle lupia myydään. Nyt kuka vaan voi tulla osakaskunnan ohi ilman ilman kiintiöitä tyhjentämään vesiä. Hyvistä kalakannoista on tullu oikeastaan harrastekijä, heti on iso armada vesillä ja äkkiä saaliit laskee perustasolle.
Taitaa olla ongelma näissä etelän järvissä se, että liian taajaan asuu lähellä kalastavia ihmisiä, niin verkoilla, kuin vapavälinein. Ei se ihme ole että kalakannat heikkenee kun kalastuspaine on suhteellisen kova. Esimerkiksi harvemmin asutussa idässä kärsitään taas kuhakannan kääpiöitymisestä, kun kalamassaa on liikaa. Ei voisi olla hullumpi idea rajoittaa suosituimpien järvien kalastusta esimerkiksi lisensseillä, että montako lupaa myydään vaikkapa per vuosi kyseiseen järveen, myös heittokalastajien osalta. Olen itse siis heittokalastaja ja tukisin tällaista mallia.
Harrastekijä, siis Haittatekijä**. Hyvin korjaa kirjotuksia.
Edellisen mainitsemat idän kuhakannat kääpiöityy siks, ettei siellä ole ruokaa kuten etelän savijärvillä. Täältä sulkavamassojen seasta ei ruoka lopu, vaikka ei kukaan kalastais ja siten kääpiöitymistä ei tapahdu. Esim. Kernaalassa ei kukaan kalastanu vuosiin kun pcb -päästöt tuli julki 80 -luvulla. Kun porukka taas uskalsi kalastaa, oli järvi täys isoa kuhaa.
Mielestäni kahden kalan kiintiö toimis hyvin ja olis ihan riittävä päiväsaalis. Valvonta toimis myös kalastajien kesken jos samassa sumpussa on monta venettä, niin tuskim kukaan kehtaa ottaa kymmeniä kaloja, jos kaikki tietää että jokaisella ouleus ottaa kaksi kalaa.
Ennen vaan oli todella hankalaa hommata niitä lupia kun piti tietää että lupia myy mähösenseppo, jonka puhnro on 5555. Jäi lupatulot saamatta kaikilta.
Nykyään tuota ongelmaa ei olisi kun on netit ja kännykät.
Etunsa ja haittansa molemmissa. Kuitenkin nykyaikanen valtionlupa ilman saalisrajotuksia on huono sekin, kuten myös vanha systeemi. Tärkein syy on jo mainittu eli hyvistä kalakannoista tulee rasite osakaskunnille nykyään, tieto kulkee nykyään niin äkkiä, että hyvät kalapaikat tyhjennetään äkkiä ja siirrytään muualle. Merialueella liikkuneet on nähny sen hyvin, mutta sama ilmiö on myös sisämaassa. Miksi nähdä iso vaiva kalakantojen hoitotyössä jos ulkopuoliset tulee ilmasiks poimimaan hedelmät, rauha ja yksityisyys menetetään ja rannat roskaantuu. Tää on valtionluvan isoimpia ongelmia ja siihen on keksittävä joku ratkasu.
Kannatan yllä olevaa ehdotusta, että venerampit suljettaisiin osakaskuntien avulla, kun halutaan (kutu)rauhaa vesille. Etenkään pienille (suljetuille)vesille ei niitä kannattaisi edes rakentaa. Pitäisi sen lisäksi arvioida voidaanko olemassa olevat purkaa, jotta kalakannat voidaan turvata. Itsekin olen osakaskunnan jäsen ja omaan näin ollen oikeudet yhteisiin vesialueisiin. Minua ei motivoi parantaa kalakantoja, kun heinäsirkat tulee keräämään kalat lihalaatikkoihin.
Toisekseen viisto/livekaikuihin pitäisi asettaa haittavero, jotka ohjattaisiin kalakantojen parantamiseen (aivan kuin valtionlupatulotkin). Niiden avulla tuntemattomalta/uudelta vesialueelta kykenee löytämään nopeasti hotspot paikat. Elektroniikka korvaa kokemuksen. Sen avulla on mahdollista saada helpommin paljon/isoa kalaa – kuin ilman sitä.
Tulevaisuudessa heinäsirkkojen ja elektroniikan lisääntyessä/parannuttua, Etelä-Suomen vedet tulevat olemaan särkikaloja täynnä kun petokalojen osuus vähenee. Elektroniikan vuoksi isojen kalojen määrä vesistöissä tulee edelleen vähenemään. Kyllä, vaikka olisi kuinka taitava C&R kalastaja, vahinkoja sattuu. Kun sama kala saa riittävän monta osumaa, sen elinkaari lyhenee.
Saalisrajoitukset eivät toimi niin kauan kun ei ole ammattimaisia (ELY kohtaisia) kalastuksenvalvojia, jotka oikeasti kiertäisivät alueen vesillä päivästä toiseen (pois lukien ehkä talvet). Niin kauan, kun uhka kiinnijäämisestä on häviävän pieni, saalista otetaan niin paljon kuin on tarvetta. Toisekseen sakot ovat erittäin pahasti jälkeen jääneitä. Jos on riskinä saada 50-100€ sakko kiinnijäämisen yhteydessä, niin saman verran menee bensoihin yhdessä viikonlopussa (auto+vene). Kun yhdistetään sakko- ja kiinnijäämisen riski, homma jatkuu niiden osalta jotka eivät näe oman käyttäytymisessä ongelmaa tälläkään hetkellä. Toisekseen jos ajatellaan saalisrajoituksia. Mitä tapahtuu, jos saat kaksi mittakalaa 20minuutissa. Loppupäivän aikana tulee muutamia ekstrakaloja, jotka vahingoittuu siinä määrin että ne pitäisi ottaa mukaan? Kenellä riittää pokka heittää vahingoittunut kala takaisiin jorpakkoon sen sijaan että näyttäisi pappia?
Kyllä Kessulla on tehty aivan oikea päätös, kun on tehty täysi kalastusrajoitus, vaikka kipeä se varmasti on ollut. Se varmasti korpeaa suuresti kalavesien omistajia, joista suuri osa on vakituisia kalastajia ja jotka varmasti haluaisivat säännöllisesti saada kalaa ruokapöytäänsä. Ulkopuolisten heinäsirkkojen vuoksi olivat pakotettuja tähän. Tsemppiä!
Aamen! Täytty faktaa. Kessulla on Kolme veneramppia, noin pienellä järvellä. Lisäks verkkolupia myydään ulkopuolisille. Noin pieneks järveks kalastus on ollu ihan liian vapaata. Lähistöllä on yks hyvä esimerkki miten käy kun sallitaan liian vapaa kalastus kuhajärvellä. 90 -luvulla siellä oli paljon kuhaa, myös isoja reilusti. Sitten tuli verkot ja uistelijat, lupia myytiin ihan liian paljon ja verkkojen silmäkokoa ei oltu rajotettu. Ei kauaa menny kuhakannan romahtamiseen ja nykyään on ollu jo pitkään huono kuhajärvi. Kutupaikka oli monesti täysin ympäröity verkoilla, suoranaista idiotismia kyllä. Vasta nyt 10-15 vuotta liian myöhään jäärät tajus kieltää kutukalastuksen ja pistää 55mm silmäkokominimin verkkoihin.
Joo, kalastuskielto kutualueelle on ainoa oikea ratkaisu, koska se estää kaikkien kalastamisen kriittisillä alueilla. Ramppien sulkeminen ei estäisi venepaikkojen haltijoiden, mökkiläisten tai rannan seudulla asuvien kutupaikkojen ylikalastamista. Ei sillä ole väliä onko ylikalastava henkilö ulkopaikkakuntalainen vai paikallinen - sama tuho saadaan aikaan.
Jos joku ei pysty odottamaan, että kutuaika on ohi, niin voihan sitä kalastaa kieltoalueen ulkopuolella. Täytyy vaan muistaa pitää järki päässä eikä k*sta kaikkien muroihin ottamalla koko suvun ruokakalat kerralla. Kukaan ei tarvitse saavillista kalaa...
Onkos kukaan kerennyt käymään kattomassa mikä on jäätilanne Kessulla?
Jos pitäis heittää mututuntumalla, niin jäätä vois olla parhaimmillaan se 5-7cm, tuskin kannattaa joka paikkaan mennä tai "selälle".
Tänään 1.12 uimarannan edustalla/lähistöllä parin tunnin pikakeikka tehty ja jäätä n. 12-15cm .
Saaliiksi raitista ilmaa :)
Onkos ketään käynyt pilkillä tän vuoden puolella ja saanut mitään ??
kessulta tuli pari vuotta sit tutulle 12,15kg kuha verkolla. melkosia märköjä pystyy kasvattamaan noin pieneks järveks.
Sivut
Lisää uusi kommentti