Patojen purku vai kalatiet(ohitusuomat)
18.10.2020 - 19:13
Terve!
Kun vaelluskalakannat ovat Suomessa tosi huonossa tilassa tällä hetkellä, niin päätin aloittaa tälläisen keskustelun. Kummasta vaelluskalat hyötyvät enemmän: Patojen purkamisesta vai Toimivista kalateistä? Minun mielestä isojen voimalaitosten kohdalle tulee rakentaa kalatiet, kaikki pienet ja sähköntuontannolle hyödyttömät padot/voimalaitokset tulisi purkaa pois.
Kertokaa omat näkemykset ja mielipiteet. Hyvät ja huonot puolet.
Patojen purusta otaksun samalla loppuu juoksutus sekä sulutus ja vesi pysyy suht samalla tasolla.Noita toimimattomia kalateitä enemmän kuin toimivia
Ilman patoja ei vesivoimaa voida valjastaa, joten kalatie.
Kalatie. Patojen purkamisen jälkeen vedenpinta laskee niin paljon, että kuka haluaa siivota ne rannat mitä sieltä paljastuu.
Vaelluskalatko ne rannat siivoaa?
"Kummasta vaelluskalat hyötyvät enemmän: Patojen purkamisesta vai Toimivista kalateistä?"
Vaikea kuvitella, että vaelluskalat hyötyisivät enemmän kalateistä kuin patojen purkamisesta.
Niin, laskevat sille tasolle, millä olivat ennen patoja eli palaavat vain omaan luonnolliseen tilaansa.
Miksi mitään pitäisi siivota. Äkkiä siihen nurmi kasvaa.
Onneksi kysymys on täysin retorinen.
Vaatisi isoja lakimuutoksia jos alettaisiin purkamaan patoja, jo pelkästään muodostuvat vesijätöt toisi suunnatomat ongelmat rantamaan omistajille, uuden ei kenenkään maan muodostumisen tontin ja vesirajan väliin.
Vaikka komukoilla vahvaa kaunaa omistavaa kansanosaa kohti onkin, ei manööveri tule toteutumaan tälläkään hallituspohjalla, siitä kepu pitää huolen.
Vaatisi isoja lakimuutoksia jos alettaisiin purkamaan patoja, jo pelkästään muodostuvat vesijätöt toisi suunnatomat ongelmat rantamaan omistajille, uuden ei kenenkään maan muodostumisen tontin ja vesirajan väliin.
Vaikka komukoilla vahvaa kaunaa omistavaa kansanosaa kohti onkin, ei manööveri tule toteutumaan tälläkään hallituspohjalla, siitä kepu pitää huolen.
Patopurkuja tehty jo vino pino ilman lakimuutoksia: Tikkurila, Siuntionjoen Sågarsfors, Sotkamon Sapsokoski, Läsäkosken myllypato, tulevat Hiitolanjoen ja Raisionjoen patopurut jne.
patojen purku tietysti auttaa vaelluskaloja ja luontoa muutenkin eniten ja iso osa pienistä voimaloista tullaan purkamaan, koska tulevat velvoitteet tulee kalliimmaksi kuin purku. näin tietysti kuuluukin olla. monen tippavoimalan haitat pystyttäisiin nollaamaan aivan olemattoman pienillä teoilla, mutta koska ei ole ollut pakko niin mitään ei ole tehty. monesti pato on vaan tehty typerästi. patoon olisi jo aikojen alussa voitu tehdä kalareitit eli vettä olisi ohjattu muutamasta kohtaa enemmän kuin muualta, nyt kun padon laki on tasainen niin vettä tulee joka kohdasta liian vähän. yli vuoto vesi oltaisiin hyvin voitu ohjata tietyistä kohdista jolloin vesi olisi riittänyt kaloille. pahimmillaan on lankkupato joka vuotaa kuin seula mutta reijät kuitenkin niin pienet ettei kaloilla mitään mahdollisuutta nousta. korvensuun museo voimala esim.
ohitusuomat ja patojen purut tulee yleistymään ja nyt oikeasti kannattaisi olla aloitteellinen rahaan on näihin ohituksiin nyt varattu, muutama vuosi ja tuohon tulee kiistaton laki jolloin maksaja on haitan aiheuttaja, eli nyt voisi saada edes osan maksatettua EU:lla. isoissa voimaloissa tulee olemaan ohitusuomat ja pienemmät joko puretaan tai ohitetaan fiksusti kala ystävällisesti.
Komppaan tätä kirjoitusta! Kaikkia kohtia!
Vanhojen patojen myötä yläjuoksulla on rakennettu pihoja ja laitureita vallitsevan vedenkorkeuden mukaan jopa kymmenien kilometrien matkalla. Sitä on vaelluskalojen vuoksi turha muuttaa. Kalatie on monessa paikassa paras ratkaisu. Pienvoimalan osalta, jossa on vanhentunutta tekniikkaa ja maltilliset pudotuskorkeudet voi purku ja pohjapato olla paras ratkaisu. Tai jotain tuolta väliltä. Kuhunkin kohteeseen löytyy parhaiten sinne sopiva ratkaisu. Mitään yhtä totuutta ei ole.
Hyvin harvoin pato varsinaisesti nostaa ylempää vedenpintaa, lähinnä säätelee sitä.
Mitä ranta-asukkaita ja mäkkiläisiä kuulee, vedenpinnan pysyvä lasku on keskimäärin toivotumpaa suurentuneen tontintakia. Ilmaista hyvää maata. Laituri kyllä siirtyy eteenpäin.
Vesijättömaa ei ole ilmaista.
Rantatonteile vesijättömää on maksutonta.
Jos kyseessä vedenpinnan lasku kolmannen osapuolen toimesta.
Rantatonteile vesijättömää on maksutonta.
Kysyppä maanmittauslaitokselta, ettet levitä väärää tieta.
Jos kyseessä vedenpinnan lasku kolmannen osapuolen toimesta.
Kuuluvat vesialueen osakaskunnalle, rantatontin omistaja voi lunastaa tontin edessä olevan vesijätön korvausta vastaan.
Historiallisen ja tiukasti suojellun padon purkamista selvitetään sittenkin Helsingissä – Vanhankaupunginkosken padon purkuperusteena vaelluskalat
https://yle.fi/uutiset/3-11251686
Asiaa! Kaikki padot pitäisi räjäyttää, niin virtaisi kemijoessakin vesi taas niinkuin ennen vanhaan. Saataisiin euroopan paras lohijoki takaisin.
Rantatontin rajat löytyvät tonttipiirustuksista. Myös peruskartoista voi tarkistaa tontin rajat digitaalisissa kartoista. Tontin rajan ja vesirajan ,normaaliveden korkeus, välinen alue ei kuulu rantakiinteistölle vaan vesialueen omistajalle. Yleensä osakas kunnalle.
Rantatontin rajat löytyvät tonttipiirustuksista. Myös peruskartoista voi tarkistaa tontin rajat digitaalisissa kartoista. Tontin rajan ja vesirajan ,normaaliveden korkeus, välinen alue ei kuulu rantakiinteistölle vaan vesialueen omistajalle. Yleensä osakas kunnalle.
Jos voimalayhtiö siirtää veisrajaa, samalla siirretään myös tonttien rajaa uudelle vesirajalla.
Tässä asiassa on turha nillittää mistään osakaskunnasta. Osakaskunta myy katiskalupia, muttei ole mikään instanssi mikä omistaa yhtikäs mitään.
Kukaan tontin omistaja ei halua ostaa rantaansa useampaan kertaan, varsinkaan kun omistus oikeus vesijätölle on epäselvä Suomen lain mukaan.
Ymmärtäisit tämän jos omistaisit tilan järven rannalta.
Joo, mutta omistavalta luokalta voi vähän nipistää...
Rantatontin rajat löytyvät tonttipiirustuksista. Myös peruskartoista voi tarkistaa tontin rajat digitaalisissa kartoista. Tontin rajan ja vesirajan ,normaaliveden korkeus, välinen alue ei kuulu rantakiinteistölle vaan vesialueen omistajalle. Yleensä osakas kunnalle.
Jos voimalayhtiö siirtää veisrajaa, samalla siirretään myös tonttien rajaa uudelle vesirajalla.
Tässä asiassa on turha nillittää mistään osakaskunnasta. Osakaskunta myy katiskalupia, muttei ole mikään instanssi mikä omistaa yhtikäs mitään.
Täysin tietämätöntä porukkaa. Ottakka selvää. Typerää väittää luulojaan todeksi.
Rantatontin rajat löytyvät tonttipiirustuksista. Myös peruskartoista voi tarkistaa tontin rajat digitaalisissa kartoista. Tontin rajan ja vesirajan ,normaaliveden korkeus, välinen alue ei kuulu rantakiinteistölle vaan vesialueen omistajalle. Yleensä osakas kunnalle.
Jos voimalayhtiö siirtää veisrajaa, samalla siirretään myös tonttien rajaa uudelle vesirajalla.
Tässä asiassa on turha nillittää mistään osakaskunnasta. Osakaskunta myy katiskalupia, muttei ole mikään instanssi mikä omistaa yhtikäs mitään.
Jos voimala lunastaa tonttia veden nostaessa se maksaa korvauksia rantatonttilaisille.
Jos vettä lasketaan käytäntönä on, mikä yleensä riittää, että maa lisätään rantantonttiin.
Niin, jos tontin raja on jäänyt vesistöön veden noston jälkeen. Ei muuten.
Se on hyvä keksintö. Muodostaa rantaraitin kätevästi, josta käydä heittämässää uistinta. Pitää vaan tuntea lainsäädäntö.
Vesijättömaata ei Suomessa edes ole olemassa. Tyhmien "vesienomistajien" keksimä kuvitteellinen termi.
Köyhillä kun ei ole varaa ostaa oikeasti maata, keksivät vesijättömaan johon pääsee osakkaaksi jollain kuppaisella tontintyngällä.
Jo on viisaita mutu tee se itse maanmittausinsinöörejä ilmaantunut palstalle. Parempi olisi kääntyä maanmittauslaitoksen asiantuntijoiden puoleen viimeistään silloin kun oma ymmärrys tekee tenkkapoon. Säästyisi turhalta vääräuskoisuudelta lukijat.
Padon purku voi toisaalta nostaa vettää alempana, vallata tontteja, tämäkään ei varmasti kovin monen ranta-asukkaan mieleen ole.
Hyödyttömät padot jotka eivät aiheuta omistavalle kansanosalle haittaa voi mielestäni purkaa, kalan etu tulee toisena.
Sivut
Lisää uusi kommentti