Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Kokkolan merialue
laku 1964
13.01.2010 - 13:06
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Ihan mielenkiinnosta täytyy laittaa vuoden 2017 istutusmääriä Lestijoen alueelle.Yksi vuotiaita,rasvaeväleikattuja taimenen poikasia kaikkiaan n.22 000 kpl.Syömään oppineita pikku poikasia levitettiin pitkin Lestijoen valuma-aluetta sekä jokeen että puroihin n.216 000 kpl.Keväällä Silmäpiste asteella olevaa taimenen mätiä laitettiin mätirasioihin yläjuoksun alueelle n.45 000 kpl.Vuosikausia poikasia on noita määriä laitettu, väliin enemmän ,välillä vähemmän.Monta vuotta istutustalkoo hommia tehneenä voin sanoa että lähes aina korpeaa kun kuulee tapetusta taimenesta Lestijoen alajuoksulla.Onneksi ensi vuoden alusta rasvaevällinen taimen merialueella tulee rauhoitetuksi kokonaan niin ei minkäänlaista porsaanreikää tappaa niitä.
Ihan mielenkiinnosta täytyy laittaa vuoden 2017 istutusmääriä Lestijoen alueelle.Yksi vuotiaita,rasvaeväleikattuja taimenen poikasia kaikkiaan n.22 000 kpl.Syömään oppineita pikku poikasia levitettiin pitkin Lestijoen valuma-aluetta sekä jokeen että puroihin n.216 000 kpl.Keväällä Silmäpiste asteella olevaa taimenen mätiä laitettiin mätirasioihin yläjuoksun alueelle n.45 000 kpl.Vuosikausia poikasia on noita määriä laitettu, väliin enemmän ,välillä vähemmän.Monta vuotta istutustalkoo hommia tehneenä voin sanoa että lähes aina korpeaa kun kuulee tapetusta taimenesta Lestijoen alajuoksulla.Onneksi ensi vuoden alusta rasvaevällinen taimen merialueella tulee rauhoitetuksi kokonaan niin ei minkäänlaista porsaanreikää tappaa niitä.
Kyllä! Se on hyvä juttu se. Miten se Korpelan kalaporras pelaa? Juoksutetaanko siitä vettä? Voi kun saatais tää meidän ojakin puhtaaksi nousuesteistä.. Ei mitään virkaa tuollaisilla pikkumyllyillä, paitsi harmiksi vaelluskaloille.
Aika vähän noita nousijoita on ollut istutusmääriin nähden,mutta ottaa aikansa varmaankin että tilanne paranee.Noista istukkaista on realistista odottaa palaavan jokeen vain joitain kymmeniä tai hyvin jos menee niin muutamia satoja kaloja per ikäluokka,sen verran kovaa tuo kuolevuus on jokipoikas/merivaelluksen aikana.Näistä jokeen palaavista taas pieni osa löytää tiensä kalatiehen niin tilanne on se ettei hetkessä synny valtavia määriä luonnon poikasia jotka ovat kaikin puolin eloonjäänniltään ja nousuvietiltään parempia kuin nuo laitospoikaset.Sitäpaitsi luonnon olot ovat olleet monena vuonna taimenille heikkoja nousun suhteen.
Lestijoen taimenista tutkimusten mukaan 79 %vaeltaa merellä pohjoisen suuntaan.Suurin osa taimenista pyydetään alle 50 cm pituisena ( 80-90 % ) merellä,siis kaikkien meritaimenkantojen kohdalla on näin.Taimen vaeltaa meressä 3-4 vuotta eli on yli 60 cm pitkä ennen ensimmäistä kutuvaellusta.Vaellukset kotijoesta ovat 10-160 kilometriä jokisuusta.Merkityistä taimenista 70 % pyydetään verkoilla.Eli aika harva taimen ehtii kutukokoon asti.Siksi ei tahdo ymmärtää miksi tuolla Lestijoen alajuoksulla tapetaan surutta isot taimenet jos sattuu siiman nokkaan.Eihän merelläkään kukaan järkevä noita alamittaisia varmaan tahallaan pyydä mutta kun pikkusiian pyynnissä käytetty verkko ei osaa valita saalistaan.Ensi vuoden alusta Perhojoen,Lestijoen ja Lohtajan edustan merialue muuttuu yhdeksi kalatalousalueeksi,toivottavasti ei mene tappeluksi taimenen osalta.
Ei mene tappeluksi, Kokkola määrittelee miten toimitaan ja sen mukaan eletään. Toimii ihan niin kuin muissakin asioissa, iso syö pienen...
Verkko-ongelma poistunee parissa vuosikymmenessä? Montako alle 50-60 vuotiasta verkkomiestä tunnette?
Ainoa huoli, että keretäänkö koko taimen pyytää sukupuuttoon sitä ennen kun Darwin hoitaa verkkopenat?
Ps. Hienoa keliä lupailee pitkäksi aikaa. Ei tule jäät vielä toviin.
Veikkaanpa että menee vieläääv kauemin ennen kuin ammattikalastus kitketään rannikolta.
On ravenilta melkoisen naiivi oletus, että kaikki ammattikalastajat olisivat jotain papparaisia. Ei tsiisus näitä juttuja tällökin kertaa.
Pohjanlahdella pyydetään istutetuista taimenista n. 85% alle 50cm pituisina. Selkämerellä ja Suomenlahdella n. 60% ja saaristomerellä n. 55%. Näin siis 1998-2010 merkintätutkimusten mukaan, jolloin alamitta on ollut pääsääntöisesti nykyistä alempi (40-45cm). Merkityt kalat pyydetään jonkin verran pienempinä kuin merkkaamattomat (koska sotkeutuvat pieninä merkkaamattomia helpommin verkkoon merkistään).
Alla linkki luonnokseen Suomen meritaimenjokien elvytys- ja hoitosuunnitelmasta:
https://mmm.fi/documents/1410837/10831581/Itämeren+meritaimenen+vesistökohtaiset+elvytys-+ja+hoitosuunnitelmat+17012017+FIN.pdf/3241a73f-a42a-aee2-79c1-0ff9104cfec1/Itämeren+meritaimenen+vesistökohtaiset+elvytys-+ja+hoitosuunnitelmat+17012017+FIN.pdf.pdf
Lestijoki sivulta 12 alkaen. Kalastuksen säätelyyn suunnitteilla aika järeitä toimia, jotka on toki tarpeen jos Lestijoen meritaimenkanta halutaan pidemmällä tähtäimellä säilyttää:
Kalastuksen säätely:
• Nuorten ja aikuisten taimenten suojelu jokisuun merialueella
Jokisuun lähialueella (noin 5 km säteellä) verkkopyydysten käyttö sekä meritaimenen (myös
rasvaeväleikattujen) ottaminen vapakalastuksessa saaliiksi tulisi kokonaan kieltää.
Merivaelluksensa juuri aloittaneita nuoria meritaimenia tulee suojella ensimmäisen
avovesikautensa aikana, toukokuulta vähintään heinäkuun loppuun, Lestijokisuussa noin 10
kilometriä rannikon suuntaisesti leveällä ja rannikolta ulkomatalikoille asti ulottuvalla
vyöhykkeellä. Tällä alueella ja ajankohtana tulee erityisesti minimoida havaspyydykset,
joissa pieni taimen saattaa tarttua silmille ja kuolla. Kudulle pyrkivien suurten
emotaimenten suojelemiseksi verkkokalastuksen määrä tulisi minimoida rannikolla sekä
sisä- että ulkosaaristossa Ohtakarista pohjoiseen Rahjan saaristoa myöten jäiden lähdöstä
kesäkuun loppuun sekä syyskuun alusta lokakuun loppuun.
• Kalastus jokialueella tulisi toistaiseksi kieltää
Meritaimenkannan suuren häviämisriskin vuoksi kaikki jokikalastus (katiskoja, mertoja,
madekoukkuja ja suvannoissa onkimista lukuun ottamatta) tulisi lopettaa 3-5 vuodeksi,
jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen kannan tilan seurantatietojen perusteella.
Kalastuskieltoa tulisi jatkaa, kunnes meritaimenen luontainen lisääntyminen alkaa selvästi
voimistua ja vakiintua. Kalastuskieltovuosina osakaskuntien olisi suositeltavaa keskeyttää
omat kalastettaviksi tarkoitettujen kalojen istutukset.
• Rasvaevällisten taimenten suojelu jokikalastukselta kalastuskiellon päätyttyä
Rasvaeväleikattujen taimenten sekä muiden kalalajien kalastus voidaan sallia rajoitetusti
kalastuskiellon päätyttyä. Tämä kuitenkin edellyttäisi viikkorauhoituksia ja selvästi nykyistä
lyhempää kalastuskautta. Viehekalastuksessa vapautettavien taimenten vahingoittumisen
vähentämiseksi vieheissä tulisi sallia maksimissaan yksi väkäsetön kolmihaarakoukku ja
nostokoukun käyttö saaliskalan kiinniotossa tulisi kieltää.
Y.m. suunnitelma on nyt laukuntokierroksella, eli vielä ehtii ottaa kantaa.
https://mmm.fi/documents/1410837/10831581/2018+Lausuntopyyntö+meritaimenen+hoitosuunnitelma.pdf/734136f2-b110-1d07-e78c-7ae39a62e0c3/2018+Lausuntopyyntö+meritaimenen+hoitosuunnitelma.pdf.pdf
Ainoa huoli, että keretäänkö koko taimen pyytää sukupuuttoon sitä ennen kun Darwin hoitaa verkkopenat?
Ps. Hienoa keliä lupailee pitkäksi aikaa. Ei tule jäät vielä toviin.
Joka paikassa puhutaan "suurten ikäluokkien " eläköitymisestä, puhuttu ainakin sen mitä itse olen työelämässä ollut, n. 30 vuotta. Kuitenkaan tällaista ei ole missään tapahtunut. Niiden verkkopappojenkin tilalle kasvaa uusia, on se kummallista...
Ja EU oikein tukee rahallisesti, jotta tuo ammattikunta varmasti säilyy elinvoimaisena.
Aika nuoria ovat olleet lehdissä ja televisiossa olleet kalastajat.
Omassa tuttavapiirissä aika moni nuorempana verkkokalastusta vihanneista kalastaa nykyään verkolla. Ajatukset muuttuu monilla iän myötä.
Tilastoissa verkkokalastajien määrän lasku on ollut kyllä ihan merkittävä 2000-luvulla, ja verkkokalastajien keski-ikä noussut.
Itsekin olin vuosikymmeniä aktiivinen perhokalastaja, osalistuin kunnostutstalkoisiin, käytännössä asuin Huopanalla, panostin Äsyn reissuihin ym. Nykyään pidän enemmän verkkoja kuin käyn perhoa heittämässä. Perhoa heitän enää ulkomailla ja Lapissa, siis siellä missä taimenta voi hyvillä mielin retkievääksi ottaa. Verkkokalastus vastuullinen sellainen, on ainakin tähän mennessä ollut todella innostava kalastusharrastuksen nostattaja.
Ehkä se on sitä iän mukana tuomaa viisautta ja rauhallisuutta.
Vastuullinen verkkokalastaja, voi jumaliste hyvää viikonloppua vaan kaikille!!
Miksi ei?
55 mm verkoissa pienin kuha ollut 47 cm, ja isoin 55 cm.
Kokonaismäärä AINA alhaisempi kuin jigireissulla. Muutama made, hauenpuikkareita, ja pari ahventa.
Ei koskaan lohikalaa nyt, eikä tulevaisuudessa. Pidän tätä aika vastuullisena pyyntimuotona. Alamittaisia jigatessa merkittävä osa kuolee, verkoilla ei koskaan edes tule alamittaisia.
Verkko-ongelma poistunee parissa vuosikymmenessä? Montako alle 50-60 vuotiasta verkkomiestä tunnette?
Ainoa huoli, että keretäänkö koko taimen pyytää sukupuuttoon sitä ennen kun Darwin hoitaa verkkopenat?
Ps. Hienoa keliä lupailee pitkäksi aikaa. Ei tule jäät vielä toviin.
No joo. Ehkä hiukan kärkkäästi kommentoin, kun ärsyttää tuo "siian" verkotus tuolla taimenpaikoilla.
Anteeksi jos meni herneet nenään..
Jokatapauksessa verkkomiehet vähenee aika lailla kokoajan.
Ikävä kyllä vähenee.
Ammattikalastus ei kyllä vähene, mikä on se mistä Bravenkin puhuu.
Miksi ei?
55 mm verkoissa pienin kuha ollut 47 cm, ja isoin 55 cm.
Kokonaismäärä AINA alhaisempi kuin jigireissulla. Muutama made, hauenpuikkareita, ja pari ahventa.
Ei koskaan lohikalaa nyt, eikä tulevaisuudessa. Pidän tätä aika vastuullisena pyyntimuotona. Alamittaisia jigatessa merkittävä osa kuolee, verkoilla ei koskaan edes tule alamittaisia.
Voi pitää paikkansa, mikäli kuhia tulee verkolla vuodessa alle 10 kappaletta.
"Hiukan rehellisempi" saalistieto ison osakaskunnan vesiltä Sisä-Suomesta, jossa 55 milliä on ollut pienin sallittu silmäkoko kohta 20 vuotta antaa iaka erilaisne kuvan. Miksiköhän?
Tähän sisältyy sekä Kalatalouskeskuksen kirjanpitokalastajien että ammattikalastuksen saalista.
55-millisillä tulee alamittaisia kuhia, alle 45 sentin kaloja, säännöllisesti. Ei prosenteissa paljon, mutta jonkin verran. Ehkä 10 %.
55-millisillä tulee myös alamittaisia, alle 60 sentin taimenia, kokohaarukassa n. 45-55 senttiä, silloin tällöin. Ei prosenteissa paljon, mutta eipä niitä kovin paljon olekaan. Jokainen on liikaa.
Jigikuhien kuolleisuus normisyvyyksissä, 4-8 metriä kalastettaessa, ei ole edes kommentoinnin arvoinen väite.
Itse asiassa riippuu valtavasti kalastuspaikasta.
Itä-Suomessa ainakin 55 tuottaa yksittäisiä kaloja, ei paljoa, ehkä 1-2 %. Se johtuu siitä, että kuhat ovat pulskia.
Rannikolla ei yksikäöön alle 45 senttinen ui 55 milliseen verkkoon.
Turussa tehtiin vapautettujen kuhien kuolleisuudesta turkimus. Kylmän veden aikana 20 % kuhista kuoli paine-eroon. Tämä on aika iso luku kun ajatellaan kuinka monta alamittaista käytetään veneessä.
Turussa tehdyssä tutkimuksessa tosiaan 20 % vertikaalijigatuista kaloista kuoli pyyntipaikalle viritetyssä sumpussa. Kaikki kuolleet olivat käytetyistä pienistä väkäsettömistä koukuista johtumattomia, ja paine-eron uskottiin olevan ainoa seikka joka aiheutti kalojen kuoleman.
Loka-Marraskuussa tehty tutkimus osoitti, että edes kylmällä vedellä ei alamittaisten kuhien pyynti syvästä ole järkevää.
"Hiukan rehellisempi" saalistieto ison osakaskunnan vesiltä Sisä-Suomesta, jossa 55 milliä on ollut pienin sallittu silmäkoko kohta 20 vuotta antaa iaka erilaisne kuvan. Miksiköhän?
Tähän sisältyy sekä Kalatalouskeskuksen kirjanpitokalastajien että ammattikalastuksen saalista.
55-millisillä tulee alamittaisia kuhia, alle 45 sentin kaloja, säännöllisesti. Ei prosenteissa paljon, mutta jonkin verran. Ehkä 10 %.
55-millisillä tulee myös alamittaisia, alle 60 sentin taimenia, kokohaarukassa n. 45-55 senttiä, silloin tällöin. Ei prosenteissa paljon, mutta eipä niitä kovin paljon olekaan. Jokainen on liikaa.
Jigikuhien kuolleisuus normisyvyyksissä, 4-8 metriä kalastettaessa, ei ole edes kommentoinnin arvoinen väite.
Kaikilla pyyntivälineillä tulee alamittaisia kuhia ja taimenia. Verkko sentään valikoi silmäkoon mukaan siten, että kun silmäkokorajoitukset on suht kohdillaan, alamittaisia tarttuu vähän. Järvillä keskisuomessa taimenen verkkosaaliista on 80-95% istutettuja taimenia.
Perholla joesta tai koskesta pyydettäessä alamittaisia taimenia tulee suhteellisesti ja määrällisesti ylivoimaisesti eniten. Ja merkittävä osa, keskisuomen parhailla koskilla valtaosa, kaloista on luonnonkaloja. Kuolleisuus on selvästi pienempää kuin esim. vetouistelussa tai verkkokalastuksessa, mutta niin on myös alamittaisten pyydettyjen kalojen määrä aivan eri kokoluokkaa. Alle 25cm taimenia ei järviltä/mereltä edes voi saada. Useimmilla koskilla joilla luonnonkierto toimii, ne muodostavat suurimman osan perhokalastajan "saaliista".
Jos nyt mennään sisäsuomesta takaisin merialueelle ja Kokkolan suuntaan, niin siellä karisiian verkkokalastus pienisilmäisillä verkoilla on erittäin suuri ongelma meritaimenen kannalta. Jotain tarttis keksiä.
Laajalahdessa bongattu sunnuntaina haalaripukuinen mies jolla oli pilkkipönttö selässä ja kaira olalla. Vakain askelin eteni kohti niemen kärkeä.
Onkohan tullut takaisin?
Laajalahessa voi ajaa autolla jäällä !
Niin voi, ensi vuonna.
Joko taimenen heittokausi on ohi?
Edelliseen jatkoa: saako jostain veneen vielä mereen laskettua? Trullevista?
Eiköhän siellä ole ramppi sulana vielä
Eilen kävin valoisan ajan merellä naatiskelemassa. Tuuli esti pääsyn ulommas mutta saarten suojassa oli hyvä kalastaa, pikkusaarten ja -luotojen vierelle pääsi myös tuulen puolelle. Kaloja ei vaan näkynyt, vuosi vuodelta on tilanne mennyt heikommaksi. Vaan eipä sen väliä, päivä oli loistava ja eväät maistuivat! Lähtö ja paluu rantaan teettivät töitä, lähtiessä joutui särkemään jäätä melko pitkästi että sai veneen vesille ja siitä avoveteen. Tullessa vedessä oli jäähyytymää jo ulompanakin ja rannassa oli rikottu jää jäätynyt kiinteäksi. Taisi olla tälle vuodelle viimeinen venereissu.
Mistä laskit veneen veteen?
Eihän se nyt jumalauta enään kannata veneellä liikkua, sanoohan sen järkikin.
Helpointa se on avovedessä liikkua veneellä.
Päiväniemestä laskin.huoh
Sivut
Lisää uusi kommentti