Suomen ennätyskuhan 15,3 kg saanut kalastaja kertoo kalastuspäivästään
Kilpakalastaja Hannu Vesaranta sai kalakaverinsa Juho Mustosen kanssa Suomen ennätyskuhan 4.5. Pirkanmaalaiselta järveltä. Kalan mitat olivat 15,3 kg ja pituus 103 cm. Kuha saatiin Westin BullTeez "Cola" -vieheellä täsmäkalastustekniikalla. Tekniikassa kala ensin paikannetaan kaikuluotaimen avulla ja sen jälkeen aletaan sitä kalastamaan. Kalastajilla oli käytössä Garmin LiveScope -kaikuluotainlaitteisto.
“Kuha oli kovassa liikkeessä ja sen kintereillä oli vaikea pysyä. Kyseessä oli sen verran iso yksilö, että yritimme kaikkemme sen eteen, että saisimme kalan pidettyä kaikuluotaimen keilassa”, Hannu kertoo.
Hannu kokeili kalalle muutamia eri värejä isoista kalajigeistä. Seitsemäs kalan näköpiiriin osunut täsmäheitto tuotti tulosta – kala reagoi heti vieheeseen lähtemällä seuraamaan sitä. Kuha seurasi 10 metrin matkan viehettä ennen kuin se iski kiinni.
“Vedin kalaa voimalla venettä kohden ja yritimme saada sen haaviin. Kuha kuitenkin lähti sukeltamaan ja pitelin kaksin käsin vavasta kiinni”, Hannu kuvailee tapahtumaa.
Tilanne meni rajuksi, koska siima oli kovassa vastaiskussa pureutunut puolaan sisään ja kela ei antanut kunnolla siimaa ulos. Kala möyrysi hetken veneen alapuolella minkä jälkeen se kääntyi sellaiseen asentoon, että Hannu sai sen nostettua veneen viereen haavittavaksi.
Paikka oli suuri rikkonainen järvivesistö, jossa on paljon pieniä lahtia ja virtapaikkoja. Jättikuha oli 15 metrin syvyisen syvänteen lähellä olevalla penkalla, jossa veden syvyys oli 10 metriä. Kala oleskeli noin kahden metrin syvyydessä, johon se oli Hannun mukaan hakeutunut lämpimän veden vuoksi.
Kalapäivän muut suurkuhat
Mukana ollut Hannun kalakaveri onnistui saamaan samana päivänä oman ennätyskalansa. Juho oli tarjonnut kolmea eri viehettä luotaimesta bongatulle isolle kuhalle. Lopulta hän vaihtoi samaan vieheeseen, jolla Hannu oli saanut suurkuhansa sillä tuloksella, että kala löi kiinni. Siitä tuli Juhon ennätyskuha lukemilla 12,68 kg ja 97 cm.
Jotta yhdelle päivälle tulisi vielä lisää kerrottavaa, kaverukset saivat päivän päätteeksi vielä yhden jättikuhan lisää mitoissa 11,5 kg ja 96 cm.
Juho Mustonen ja 12,68 kg kuha.
Ison kuhan täsmäkalastus
Täsmäkalastustekniikassa tarvitaan kaikuluotainelektroniikkaa, jonka avulla kalat ensin etsitään ja sitten niitä aletaan kalastamaan tarkoilla heitoilla. Uusimman teknologian live-luotaimista on suuri etu, mutta vastaavaa kalastustekniikka on voinut harrastaa jo vuosia sitten viistoluotaimien avulla. Hannun ensimmäinen iso kuha (yli 5 kg) täsmäkalastamalla on vuodelta 2013.
Isojen kuhien kalastamiseen tarvitaan järeät välineet. Välineiden tulee kestää kovia vastaiskuja, sillä kuhan suu on luinen ja se ei jää helposti koukkuihin kiinni.
“Kuha iskee saaliskalaan ja puree sitä kovalla voimalla. Viehe ei siksi liiku suussa ja koukut eivät jää kiinni. Siksi vastaiskun on oltava todella kova”, Hannu mainitsee.
Hannun mukaan kuhan täsmäkalastuksessa olennaista on heittää viehe kalan näköpiiriin siten, että viehe ei tule sille yllätyksenä. Vieheen tulisi uida kalaa kohti kalan pään puolelta. Iso kuha säikähtää helposti ja sen jälkeen sitä ei saa ottamaan. Täsmäkalastus vaatii tarkkoja ja oikein ajoitettuja heittoja.
“Vieheen uittamisessa on olennaista, ettei viehe joudu kalan alapuolelle. Silloin se hylkää uistimen”, Hannu opastaa.
Joskus kalat seuraavat pitkiäkin matkoja. Seuraaminen on merkki siitä, että kala on hankalasti saatava – monesti seuraavia kaloja ei saada ottamaan.
Suurkuhan sesonki on keväällä
Hannun mukaan kaikkein isoimmat kuhat saadaan ottamaan yleensä heti jäiden lähdön jälkeen. Vesi lämpenee silloin nopeasti ja talven passiiviivista elämää jään alla viettänyt kuha aktivoituu.
“Sesonki jatkuu yleensä näihin viikkoihin. Pohjoisemmassa ja syvissä järvissä sesonkia saattaa vielä jonkin aikaa riittää”, Hannu toteaa ja mainitsee, että meinaa seuraavaksi aloittaa hauen kilpakalastukseen valmistautumisen.
Täsmäkalastusta videoilla:
Kommentit
On hieman avauduttava….
Ennen sitä onnittelut komeista kaloista! Jotkut voivat vain haaveilla suurkuhista, toisille se on joka vuotista.
Sitten siihen avautumiseen…. Ennen viistokaikuja tai livekaikuja suurkuhat olivat sattumakaloja. Aktiiviset vetouistelijat/vertsaajat saattoivat saada yli 5kg painoisia kuhia muutamia avovesikauteen, kuten myös suurilla silmäkoolla kalastavat (talvi)verkkokalastajat. Tämäkään ei onnistunut kaikilla kalastusalueilla eli myös kalastuspaikalla oli merkityksensä (kuten myös nykyään). Nyt tuntuu siltä, kun livekaiut ovat yleistyneet parin viime vuoden aikana, että joka kevät saadaan uusia ennätyskuhia. Vuosi sitten meni juuri ja juuri 15kg haamuraja rikki ja tänä keväänä taas seuraava uusi ennätys. Livekaikujen yleistyttyä entinen 5kg haamuraja on noussut 10kg haamurajaan (ainakin niin sanotuille vihkiintyneille pro kalastajille) ja valituille henkilöille jopa 15kg saakka.
Omasta mielestäni pitäisi tehdä omat ennätyskalarekisterit elektroniikalla saaduille ja toinen rekisteri enemmän perinteisemmille menetelmille. Tätä uutta ennätyskalaa tavoitettiin useita kertoja erilaisilla jigeillä, joka ennen livekaikuja ei olisi ollut mahdollista. Vielä muutama vuosi sitten ennätyskuha olisi jäänyt sillä kertaa saamatta. Toisekseen elektroniikalla voidaan korvata vuosien kalastuskokemus. Uusilla kalastajilla on mahdollista saada suuria kaloja suhteellisen edullisella livelaitteella suhteessa kokemukseen. Jos ajatellaan meitä, jotka ovat muutamia vuosikymmeniä kalastaneet ja investoineet kalastukseen, sen kokemuksen voi korvata parilla avovesikaudella livelaitteen avulla. Kokonaisuudessaan se tapahtuu edullisemmin.
Livelaitteiden yleistyminen on vääjäämätöntä. Ne tulevat yleistymään, hinnat tulevat edullisemmiksi ja tekniikka edelleen kehittyy. Tämä on suuri uhka petokalakannoille, kun kalastuspaine kohdistuu suuriin yksilöihin, joiden geenipankki on kultaakin kalliimpaa. Vaikka olisi kuinka taitava C&R kalastaja, mitä useampi osuma, sitä lyhyempi elämä isolla kalalla on. Jo nyt maailman kalakannat ovat uhattuina ylikalastamisen vuoksi. Jokainen meistä kalastajista ottaa ruokakalat oman tarpeensa mukaan, koska eivät näe siinä mitään väärää. Suuressa mittakaavassa myös Suomen vesialueilla petokalakannat ovat etenkin Etelä-Suomessa taantumassa (suuret petokalat vähentyneet ja särkikalakannat kasvaneet). Suuri käänne oli 90-luvun puolivälin jälkeen kun valtionlupa yhdelle vavalle myönnettiin, jonka jälkeen etenkin rannikkoalueilla suurhaukien määrä on ollut aleneva. Toki on muitakin syitä olemassa kuin kalastajien toiminta eli ympäristön vaikutukset yms, mutta kyllä meidän kalastajienkin on katsottava peiliin.
Monelta osin petokalakantoja ylläpidetään tuki-istutusten avulla, koska kalastuspaine on liian suuri. Nykyinen lupapolitiikka ei edistä vesialueiden omistajien pitkäjänteistä kalakantojen edistämistä. Jos valtion luvilla tullaan trailereiden avulla pyytämään kalat pois, joiden eteen on pitkäjänteisesti töitä, vesialueiden omistajat eivät halua tehdä kalastusalueestaan mitään kalakeidasta. Riittää, että kalakannat ovat kohtuulliset, jotta maine ei kasva liian hyväksi ja kalastuspaine ei kasva suhteessa sen kantokykyyn. Tämä voi pahimmillaan Etelä-Suomessa aiheuttaa kehän, kun jatkuvasti verrataan omaa kalastusaluetta muihin alueen vesistöihin. Toisekseen tuki-istutuksiin ei riitä varoja. Nyt kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle, valtion lupatuloista ei riitä samaan tapaan jaettavaa osakaskunnille. Vaikka Suomessa kalastetaan edelleen paljon, trendi on aleneva. Kalastuslupia ostetaan yhä vähemmän paikallisesti. Tämän vuoksi tuki-istutuksiin ohjattavien varojen määrä on aleneva. Tämä on ongelma riippumatta livelaitteista ja muista kalastusta edistävistä tekijöistä. Miten saadaan tulevaisuudessa varoja riittävästi tuki-istutuksiin ja vesialueiden muuhun kunnostustyöhön ennen kuin on liian myöhäistä?
Vedet luodataan kohta Mariaanien hautaa myöten.
Urheilukalastus saa tätä myötä aivan eri merkityksen mitä minä olen oppinut tuntemaan ja arvostamaan. Uusi aika uudet tavat näinhän se menee. Istutusaltaiksi vetemme muuttuvat ja toivottavasti niitä istutuksia sitten riittää tuleville sukupolville.
Vedet muuttuvat laitteiden myötä akvaarioiksi ja kalastuksesta tulee metsästyksen kaltaista.
Aloituksen mukainen kalastus on jahtia, sanan varsinaisessa merkityksessä.Kala päättää ottaako, ja metsästäjä voi ampua ohi, tai jättää
laukaisematta.
En sanoisi ettei tuokin olisi taitolaji pyydystää isoja kaloja. Mutta en ole enkä tule koskaan ymmärtämään sitä, että pyydystetään kaloja pelkästään kalastamisen ilosta, laitteiden suomalla etuudella ja vain poseeraus mielessä. Samalla annetaan kuva vastuullisesta kalastamisesta, kun päästetään niitä takaisin. Nykyajan laitteet mahdollistavat oikeasti sen vastuullisen kalastamisen. Näyttämällä kalojen koot hyvinkin tarkasti. Mielestäni vastuullinen kalastus perustuu siihen, että kalastetaan vain niitä yksilöitä jotka kelputetaan ruuaksi. Jokainen voi tietenkin päättää minkä kokoisen kalan haluaa lautaselleen. Kalastus ei saa koskaan olla viattomalla luontokappaleella leikkimistä. Vain ja ainoastaan sen hyödyntämistä ruuaksi.
Lisää uusi kommentti