Miten löydän ahvenia? Kolme tapaa ahvenenkalastajalle.

Garminin mukana kuljetettavista kaikuluotaimista kertovan juttusarjan neljännessä artikkelissa paneudutaan Striker 4 Plus -laitteen käyttöön ahvenen kalastuksessa. Laite maksaa 169 euroa ja lisää siitä voi lukea täällä.
 
Sama luotain, joka kulkee talvella pilkkipulkassa, toimii myös mainiosti kesällä venekalastuksessa. Pilkkimiseen tarkoitettu anturi vaihdetaan erikseen myytävään venemalliin (Garmin Dual Beam). Sen myyntipakkauksessa on kiinnike veneen peräosaan kiinteästi kiinnittämistä varten, mutta matkailevalle kalastajalle on kuitenkin kätevämpää kiinnittää anturi veneen laitaan kiinnitettävän telineen avulla.


Ahventa etsimään
Avovesiaikana ahvenen etsiminen luotaimen avulla onnistuu kolmella eri tavalla. Jos kalapaikka on uusi, kannattaa aina kytkeä päälle laitteen kartanpiirtotoiminto, sillä kalastuskartta syntyy kuin itsestään kalastuksen lomassa. 
 
Ensimmäinen tapa: etsi vesikasvit 
Uudella kalapaikalla kannattaa tutkia kalastusaluetta ja etsiä vesikasvillisuuden verhoamia alueita. Hyvissä kesäpaikoissa vesikasvillisuus ulottuu pintaan tai lähes pintaan asti. Ahvenen kalastajan kannattaa hakeutua tällaisen paikan reunaan eli penkkaan, jossa pohja alkaa kohota ja vesikasvillisuus runsastua.
 
Kalaisa paikka löytyy usein ennen vehmasta vesikasvillisuutta. Luotainta seurataan ja yritetään löytää alue, jossa syvyydessä näkyy selkeitä muutoksia. 
 
Uudella kalapaikalla kalastaja ajaa tyypillisesti liian lähelle matalaa kohtaa tai sen päälle. Tässä tilanteessa laitteen tarkasta kartasta on hyötyä, sillä siitä voi katsoa syvyyskäyrät tai reittipisteet juuri oikean kalastuskohdan paikantamiseksi.
 
Keskellä päivää kirkkaassa kelissä ahvenet usein viihtyvät penkassa vesikasvillisuuden edustalla. Siksi kannattaa vene pysäyttää heittomatkan päähän tällaisesta kohdasta ja aloittaa kalastaminen siitä.
 
Tarkasta veneen sijoittamisesta on suuri hyöty, sillä suoraan kalapaikan päälle parkkeerattu vene voi pelästyttää kalat paikalta.
 
Penkan kalastus kannattaa aloittaa lähellä pintakalvoa kulkevilla vieheillä. Jos kalaa ei kuulu, lisätään kalastussyvyyttä jigien tai muiden syvällä uivien vieheiden avulla.
 
Kun penkan reuna on kalastettu, voidaan lähestyä matalaa vesikasvillisuuden verhoamaa aluetta. Jos vesikasvit eivät kasva aivan pintaan asti, vaan näkyvät pohjalla, kannattaa ne merkata jollakin sopivalla symbolilla laitteeseen. Tällöin vesikasvien päälle voidaan jatkossa heittää tarkkoja heittoja. 
 
Iso kivi tai kivirykelmä on myös hyvä yksittäinen spotti, joka kannattaa painaa muistiin. Nämä ovat sellaisia paikkoja, jotka houkuttelevat haukia ja yksittäisiä isoja ahvenia. Päivällä ne asuttavat haukia ja hämärän hetkellä tai pilvisellä kelillä isoja ahvenia.
 
Päiväsaikaan hauet ja pienet ahvenet ovat vesikasvien seassa ja hämärän aikaan sinne tulevat myös suurahvenet saalistamaan.
 
Toinen tapa: etsi saaliskalat 
Oleellista luotaimen hyödyntämisessä on saaliskalojen etsiminen. Siellä, missä esimerkiksi muikut ja salakat viihtyvät, on petoja lähellä. 
 
Pikkukalaparvet näkyvät kaikuluotaimen ruudussa suurina tiiviinä palloina ja niitä saattaa tavata lähes missä syvyydessä tahansa. Joskus ne nouseva jopa niin ylös pintaan, että linnut tulevat niitä syömään.
 
Ahvenet ovat pikkukalaparen lähellä ja joskus nekin voidaan paikantaa kaikuluotaimesta.  Tyypillisesti ne ovat pikkukalojen alapuolella ja ne tekevät sieltä syöksyjä saaliskalojen kimppuun.
 
Pikkukalaparven voi merkata laitteeseen, jolloin esimerkiksi ajelehtivasta veneestä kalastaminen on helpompaa. Kalaparvi löytyy kätevästi kartan avulla, kun sen ohi on liikuttu. Parvi pysyy paikoillaan, jos se on asettunut penkan reunalle tai syvänteeseen tai esimerkiksi kivikon päälle. Joskus pikkukalaparvet kuitenkin liikkuvat aktiivisesti, jolloin parven merkkaamisesta ei ole hyötyä.
 
Kolmas tapa: paikanna ahvenparvet luotaimella
Keskikesällä ahvenet ovat tavallisesti hajallaan rantavesissä, matalikoilla ja kivikoilla. Ahvenet alkavat paikasta riippuen parveutumaan tiiviiksi parviksi elokuun aikana. 
 
Merellä isot ahvenet käyttäytyvät eri tavalla kuin pienemmät lajitoverinsa. Ne saattavat viihtyä matalissa vitaikoissa lähes ympäri vuoden. Kiloluokan kaloja saadaan matalasta heittämällä aina jäiden tuloon asti.
 
Loppukesästä ja syksyllä kannattaa ensimmäisenä lähteä luotailemaan salmia. Ahvenparvet näkyvät pohjassa kiinni pieninä kumpareina tai hieman pohjan yläpuolella olevina kaarina.
 
Ruudussa näkyvät kalat eivät aina ole ahvenia, vaan ne saattavat olla myös särkikaloja. Testaamalla muutamaa jigiä tai pilkkiä, pääsee selvyyteen kalalajista melko nopeasti. Yleensä ahvenparvesta joku käy kopaisemassa kiinni. Särkikalat eivät ota vieheisiin kuin tosi harvoin.
 
Salmien lisäksi pohjan tuntumaan asettautuneet ahvenparvet ovat löydettävissä penkkojen läheltä. Merimerkit ovat sellaisia paikkoja, jotka antavat viitteitä kalapaikasta. Alueella on yleensä syvyysvaihteluja, joten tällaiset paikat ovat luotaamisen arvoisia.
 
Kun ahvenparvet on paikannettu, voidaan niitä pilkkiä suoraan päältä tai merkata kalapaikka karttaan ja mennä hieman sivummaksi heittämään jigiä. Näin jigi voidaan heittää suoraan päälle ja kalat saadaan seuraamaan sitä sekä ehkäpä houkuteltua ottamaan.
 
Kumpareet kannattaa luodata ja tehdä niistä oma kartta. Tämä helpottaa seuraavaa kertaa, koska silloin voidaan ajaa suoraan oletetulle kalapaikalle etsimään kaloja. Omasta kartasta on myös suuri etu talvella, kun sama laite kainalossa voi marssia suoraan kumpareen päälle tai reunalle ilman monien reikien kairaamista.
 
Tee oma kartta
Garmin Quick Contours toiminnolla tallennetaan kaikuluotaimen syvyystiedot laitteen sisäiseen muistiin. Laite yhdistää GPS-tiedot ja syvyystiedot, jolloin ajetun reitin syvyystietoja voidaan katsoa laitteesta myöhemmin.
 
Syvyystiedot tallentuvat 30 cm tarkkuudella ja eri syvyiset alueet piirtyvät karttaan eri värisinä alueina.
 
Helposti mukana kulkeva teline
Anturin saa kiinni veneen laitaan esimerkiksi Patriotin 5-5009 telineellä, joka maksaa noin 25 euroa. Sen asentoa voidaan muuttaa esimerkiksi silloin, jos venettä siirrettäessä veteen se halutaan kääntää vaakatasoon.
 

Kun anturi lasketaan veteen telineen avulla, kannattaa tarkistaa, että anturin alaosa osoittaa suoraan pohjaa kohti. Jos se on vinossa, syvyys ruudulla on todellista syvyyttä suurempi. 

 
Joskus käy niin, että veneen liikkuessa vauhdikkaammin, anturiteline kääntyy vinoon ja silloin syvyys ei ole todellinen. Kevyt anturiteline on tarkoitettu soutuveneeseen tai hitaasti liikkuvaan moottoriveneeseen.