Made on aktiivinen kylmässä vedessä – se etsii silloin ahkerasti ravintoa ja lisääntymispuuhansakin se on ajoittanut talvikuukausille tammi-helmikuulle. Tyypillisesti madetta kalastetaan pimeän aikaan. Yleensä kalastus aloitetaan auringon laskiessa ja kalastusta jatketaan aina puoliyöhön asti.

Mateiden löytäminen teettää töitä, vaikka kalana se on varsin yleinen. Made elää meressä ja järvissä sekä hitaasti virtaavissa joissa. Madeparvet ovat usein pienellä alueella. Tyypillinen madepaikka on meren tai järven lahti, johon laskee joki tai puro. Myös lahtien kivikot ja matalikot sekä matalat salmipaikat tunnetaan madepaikkoina.

Jokien suistossa kalastus kannattaa aloittaa aivan joen suulta, mikäli vain jäätä on riittävästi. Mateiden kulkureitit kulkevat usein virtausten mukaan. Virtausten kohdalla pohja on kovempi kuin seisovassa vedessä. Made valitsee mielummin kutupaikakseen kovemman kuin mutapohjaisen pohjan. Kalojen olinpaikat muuttuvat virtausten muuttuessa, joten pilkkijän kannattaa kokeilla jokisuuta pitkälle järvelle tai merelle asti. Muista, että made kutee vuodesta toiseen samoilla alueilla, joten vanhoilla kalapaikoilla on vilskettä kudun lähetyessä.

Tässä muutama yleisesti tunnettu madepaikka:
Kirkkonummella
Pyhtäällä
Turussa

Tyypillinen saalis painaa 1-2 kg
Tavallisesti saaliiksi saadun mateen koko on 0,5-2 kg välillä. Kalastajilla on kuitenkin mielessä pullea naaras made, joka on täynnä mätiä. Mateen mäti on monien herkkua blinien kanssa nautittuna. Isot mateet ovat harvinaisia, tosin joka vuosi saadaan lähemmäksi 7 kg painavia mateita.

Anteliaimmat suurmadepaikat ovat tilastojen mukaan keskittyneet Etelä-Suomen merialuille. Tunnetuimmaksi paikaksi on vuosien varrella osoittautunut Porkkalanniemen vedet. Myös Inkoon ja Rymättylän vesialueet ovat kuuluisia suurista matikoistaan. Viime vuosien suurmadesumpuksi on osoittautunut sisävesiltä mm. Pulkkilan Uljuan tekojärvi.

Parhaimmat madesaaliit on vuodesta toiseen saatu helmikuun ensimmäisinä päivinä. Samaan aikaan suurin osa mateista kutee. Ne ovat silloin aktiivisesti liikkeessä etsien kutukumppaneita. Paikasta ja talven kovuudesta riippuen hyvä madekausi kestää aina maaliskuun alkuun asti. Monet kokeneet mateen pilkkijät ovat todenneet, että pilvinen ilma ja voimakas matalapaine aktivoi kaloja kirkasta säätä paremmin.

Ryöstäjä ja hara ovat madepilkkejä
Ryöstäjäpilkki on kenkälusikkaa muistuttava metallinen isoilla koukuilla varustettu pilkki. Se lasketaan pohjaan ja sitä liikutellaan pohjan tuntumassa. Usein ryöstäjä on maalattu valkoiseksi madenaaraan vatsaa imitoiden. Ryöstäjää nostetaan ylös alas kukin tyylillään kuitenkin niin, että peräkoukut koskettavat pohjaa koko ajan. Kun siimassa tuntuu liikettä tai pilkin paino tuntuu muuttuvan, vedetään rivakka vastanykäisy kalan tartuttamiseksi. Pilkkiä haistelemaan tai tunnustelemaan tullut made ”ryöstetään” eli nykäistään kiinni koukkuihin. Tavallisimmin koukku jää kiinni mateen leuan alta. Ryöstäjää kannattaa käyttää silloin, kun mateen kutu on parhaillaan käynnissä.

Madehara on myös kokeilemisen arvoinen pilkki. Sen hyviä puolia on se, että se pyytää hyvin kaloja koko madesesongin ajan. Madeharassa on lyijypunttiin valettu useita koukkuja sojottamaan ylöspäin. Koukkujen yläpuolella on hakanen syöttikalan kiinnittämistä varten.

Madeharalla koputellaan ja tömistellään pohjaa, jolloin mateet saattavat luulla sitä kutevaksi kalaksi ja käyvät kimppuun. Ennen kutua ja kudun jälkeen harassa pidetään syöttiä. Mateen tullessa nuuskimaan syöttiä otti tuntuu kalastajan kädessä siiman tönimisenä. Nopea vastaisku ja made tarttuu kiinni alaleuastaan.

Silakka ja kuore ovat käytetyimpiä syöttikaloja. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä kestäviä koukussa kuin ahven tai kiiski, jotka toimivat syöttipilkissä yhtä hyvin.

Tarvitset mateen pilkintään:

• Madeharoja ja ryöstäjäpilkkejä. Noin 5-10 eur.
• Vahvaa monofiilisiimaa 1 mm paksuista tai paksumpaa. Myös erilaiset verkkokalastuksessa käytettävät narut käyvät hyvin siimaksi. Hinta noin 5 eur.
• Pilkkivavan ja kelan voi ostaa kaupasta 5-15 eur tai sitten monet pitävät itsetehtyä puukeppiä tms, johon voi kehiä siiman.
• Kairan tulee tehdä riittävän suuria avantoja. Se pitää olla 6-8 tuumainen.
• Syöttejä haralla kalastettaessa ja voi sellaisen laittaa ryöstäjäpilkkiinkin. Silakka, kiisken tai ahvenen pala käy hyvin.
• Otsalamppu on tarpeellinen, kun pimeässä virittelee välineitä.

Mateesta saa tehtyä hyvää ruokaa!
Maderuokia ja esimerkiksi blini-ohjeet löydät täältä.

HUOM! KALASTUSLAKI MUUTTUI 2016. UUTEEN LAKIIN ON KIRJATTU SÄÄNTÖ, JOSSA KIELLETÄÄN KALOJEN TARTUTTAMINEN TAHALLISESTI ULKOPUOLELTA. TÄLLÖIN HARAT JA RYÖSTÄJÄT OVAT KIELLETTYJÄ PYYDYKSIÄ. SALLITTUNA KALASTUSTAPANA PIDETÄÄN SYÖTTIKALAONKEA.