Hapselilla lienee kyllä syytä keskittyä kevyemmän pään jerkkeihin. Raskas koettelee aika lailla vavan lisäksi myös etusormenpään kestävyyttä. En sitten tiedä ovatko isot sen parempia kuin pienet. Itse heitän hyrrällä melko isoja, jotka nekin tuntuvat toisinaan kelpaavan aika pienillekin pulikoille. Lue lisää.

Jerkkausta varten hyrrän välitys saa olla nopea eli se ottaa yhdellä kammenkiertämällä reilusti siimaa sisään. Monet suosivat hyrriä, joissa välityssuhde on luokkaa 6,0:1 tai enemmän. Ainakin tuo lukema saisi alkaa vitosella. Lue lisää.

Matalaprofiilinen hyrräkela vai pallopäätykela? Matalaprofiilikelan puolesta puhuu se, että sitä on mukavampi pitää kämmenessä. Tämä on kuitenkin vahvasti makuasia. Lue lisää.

Fast-cast -hyrräkela vai kela jossa on perinteisempi puolanvapautin? Itse en tykkää klassisista Ambassadeureista, joissa puolanvapauttimen nappi on sivussa ja jota joutuu ennen heittoa sohimaan sillä kädellä joka ei pitele kahvasta kiinni. Kaikkeen tietenkin tottuu, mutta fast-castia on mielestäni mukavampi käyttää. Matalaprofiilisissa hyrräkeloissa on useimmiten (aina?) fast-cast -toiminto, pallopäisissä tämä vaihtelee. Lue lisää.

Aloittelijalle vinkiksi vielä: jos päädyt aloittamaan lajiin tutustumisen haspelikalustollasi, kannattaa hankkia alkuun muutama helppouittoinen jerkkimalli, painot sen mukaan mitä vapasi vielä rutisematta heittää. Suosittuja perusjerkkejä ovat esim. Buster Jerk 15 cm (75 g) ja pienempi 12 cm Buster Jerk II (35 g), uppoava Salmo Slider 12 cm (70 g) ja 10 cm (46 g), uppoava Westin Jerk 12 cm (57 g) sekä Jesse Jerk 12 cm (60 g). Kaikkiin on loihdittavissa uintiliike melko helposti kelausrytmin muutoksilla. Lue lisää.

Sen verran tekee mieli silti kysyä että eikö haspelijerkkaajia vaivaa vieheen pyöriminen heitossa? Vai ovatko jerkit senkaltaisia ettei mitään ongelmaa tule? Avokelalla ainakin 20-35g perushaukivaappuja heittäessä tämä alkoi ns. risomaan. Hyrrällä ongelma poistui eikä enää tarvitse viritellä kuminauhoja etukoukun ympärille siimaan sotkeutumisen estämiseksi. Viehe kiitää sulavasti ja räpiköimättä kohti kaislikon reunaa, kuin joutsen loppuliu'ussaan... Lue lisää.

Kelauittoa harjoitettaessa vapa käännetään heiton jälkeen osoittamaan suoraan jerkin suuntaan ja kelataan siima kireälle. Sen jälkeen pyöräytetään kammesta, pidetään aavistuksen verran taukoa, pyöräytetään taas kammesta jne. Kammen pyöräytyksillä korvataan jerkkivavalla tehtäviä liikkeitä. Lue lisää.

Jerkki on on lyhenne Jerk Bait sanoista, eli kyseessä on alaspäin suuntautuvilla vavan "iskuilla" ja kelauksella tapahtuvaa kalastusta erikoisvalmisteisella vaapulla jossa ei ole yleensä turpalevyä. Yhdessä jäykän perukkeen ja jäykän vavan avulla jerkille saadaan houkutteleva uinti joka tuntuu kiinnostavan haukia melkoisen hyvin.

Mulla on pari mantaa ja ainaki aluks ongelma oli että koukut haukkas perukkeeseen kiinni turhan helposti. Helpotti vähän kun vaihtoi jäykempään perukkeeseen. Itse jerkki tuntu siksakkaavan aika kiitettävästi mutta joskus tuntu että jerkki haki monta kertaa itsestä katsoen oikealle vaikka kuinka yritti nykiä. Lue lisää.

Sen jälkeen kun kokeilin tuota titaniumista tehtyä (n. 30cm) peruketta paluuta pianolanka perukkeisiin ei ole ollut. Käyttömukavuus ihan omaa luokkaansa. Lue lisää.

Millistä rosterilankaa ja Kuusamon tynnyrileikari... Pituutta 25 cm. Busterit, pigit yms toimii mainiosti! Lue lisää.

Jäykkä peruke jerkkauksessa perustuu ns. sarana-efektiin. Kun (jerkki-)viehe lähtee nykäisystä eteenpääin luisuun, siinä oleva vauhti vie sen "pidemmälle" kuin mitä siima+peruke luisuu veden läpi kelaan päin. Kun jerkkiä vastaan tulee jäykkä "tikku" (eli peruke), jerkki "työntää" tämän tikun lähimmän pään pois tieltä, johonkin suuntaan. Näin syntyy tietylainen sarana jossa taitekohta on juuri jerkin nokkalenkin ja perukkeen viehelukon kohdalla. "Hyvällä" jerkillä tämä kohta taittuu enemmän tai vähemmän joka nykäyksen jälkeen. Lue lisää.

Oulujoki on siis pääkohteeni ja siellä jerkit tuntuvat toimivan välillä oikein hyvinkin. Käytän jerkkejä myös järvillä ja pienillä lammilla. Oma jerkkailuni on toistaiseksi rajoittunut mataliin, yleensä max 2m. Lue lisää.

Jos esimerkiksi sellainen kesähauki, mitä ei millään välineillä enää käsketä minnekkään, tekee äkkinäisen rajun puolen metrin liikkeen, antaa pitkä taipuisa vapa kalastajan reaktioviiveen hyvin anteeksi imien osan liikkeen voimasta. Siima kiristyy vain liikkeen osavoiman verran. Vastava liike täysin joustamattomalla paketilla kohdistuu suoraan niihin kohtiin, joiden kalamies rukoilee tuossa tilanteessa pitävän. Solmut, koukku, jne. Toisaalta ongelma on varmaan isoimman tuntuinen sillon kun ei ole noihin lyhyisiin ja jäykkiin tottunut ja on kalastanut hyvin erityyppisillä vehkeillä. Luulen, että kun lyhyitä oppii käyttämään, mokaamisen riski pienenee. Kala tulee väsytettyä kauempana jne. Kelan jarrulta ainakin vaaditaan selvästi aiempaa enemmän, koska se on jäykän vavan kanssa ainoa paikka mikä antaa periksi. Lue lisää.

Koen yksiosaisuuden vain eduski, koska en tarvitse jerkkivapaa matkavavaksi. 6 jalan keppi mahtuu hyvin farmariautoon ja on mulla aina valmiina iskuun, eli siimat ja perukkeet sojossa. Yksiosaisuuden etu on, ettei tarvitse tarkkailla liitoksen istuvuuttaa, löysyyttä. - ei ole pelkoa katkeamisesta. Lue lisää.

Olen aikasemmin uittanu ysi jalkasella ja kelauitolla. Nyt pääsin testaamaan kuus jalkasella ja vapauitolla niin oli ihan eri meininki, kun kelauitolla ja pitkällä vavalla.

Mikä Siima? 50-paunainen TUF(SuperCast)myös itselläni jerkkikelalla (Calcutta 251). Löysässä perukkeessa jerkkien koukut on tosiaan vähän väliä kiinni, jäykkä peruke myös parantaa jerkkien uintia. Esim. Salmo Slider rupeaa vilauttelemaan kylkiään suorassakin vedossa kun se on kiinnitetty todella jäykkään perukkeeseen.

Mikä Siima? Tällä kohden 50lbs TUF 5601 CB:llä. Jäykkä teräsperuke helpottaa jerkkien uittoa; mahakoukkujen/-koukun siimaan tarttuminen nykiessä vähenee.

Mikä Siima? Power Pro 50 lbs (0,36 mm) 4- ja 5k dööreissä. Ja High-Vis Yellow että näkee missä siima menee.