Isojen haukien täsmäkalastus

“Olimme kaverini kanssa liikkeellä tutulla järvellä työpäivän jälkeen. Tavoitteena oli vain yksi iso kala, sillä olimme osallistuneet EPM-kalastuskilpailuun ja tarvitsimme lisää pisteitä sitä varten. Saimme muutaman metrinkalan heti reissun alkuun, joten kala tuntui olevan kovalla lyönnillä. Luotasimme kymmenen metrin päältä penkkaa, josta pisti esiin hyvän oloinen uloke. Paikassa oli iso pikkukalaparvi ja sen takana häämötti ongittavan kokoinen kala. Ajoin veneen päälle ja laskin vieheen sen eteen. Pam! Kala löi epäröimättä kiinni ja nopeasti se oli haavissa. Yllätyksenä mukana tuli mytty verkkoa, johon kala oli aikaisemmin sotkenut itsensä. Otin verkon pois ja punnitsin kalan - 14,3 kg ja 118 cm! “
 
Saku Laaksosen huikean stoorin jälkeen paneudutaan tarkemmin hauen täsmäkalastuksen tekniikaan ja välineisiin. Täsmäkalastus tarkoittaa sitä, että kala bongataan ensin elektroniikan avulla, jonka jälkeen sitä lähdetään yrittämään erilaisilla kalastustekniikoilla. 
 

Merelle vai järvelle?
Isojen haukien olinpaikat vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä meri vai järvi. “Merellä hauki viihtyy enemmän kasvillisuuden seassa kuin avovedessä. Syksyisin niitä kuitenkin tapaa puhtaaltakin pohjalta ruokailemasta, jolloin ne ovat löydettävissä helposti LiveScopella.”, Saku toteaa. Ruokailevat kalat nähdään hieman pohjan yläpuolella. Jos ne ovat ihan pohjassa kiinni, se ovat usein sulattelemassa saalistaan ja eivät ole kovin aktiivisia. 
 
Järvellä haukia tapaa lähes koko vesipatsaasta. Ne liikkuvat merihaukia useammin välivedessä ja pinnan lähellä. “Joskus myös merihauki nousee ylös ruokailemaan, jos sen saaliskalat liikkuvat pinnan tuntumassa.”, Saku kertoo havainnoistaan. 
 
“LiveScopella olen monta kertaa huomannut, että täkykalaparvet pakkautuvat tiiviiksi, kun iso kala vaanii niitä. Hauki voi odotella kauan ennen kuin se iskee kalaparveen. Kun ruudulta näkyy, että kalaparvi hajoaa räjähdysmäisesti, on hauki iskenyt parven kimppuun. Jos tällaiseen näkyyn törmää vesillä, voidaan olettaa, että petokalat ovat aktiivisia.”, Saku vinkkaa.
 
Perämoottorin ja keulakoneen yhteiskäyttöä
Kun kalapaikalle saavutaan, Saku hidastaa veneen vauhdin ja laskee keulakoneen alas. Liikkuminen tapahtuu vielä pääkoneella ja huomio on kiinnittynyt tarkasti viistoluotaimen näyttöön, mutta myös LiveScopea tarkkaillaan. 
 
Kun viistoluotaimessa näkyy kiinnostava kala, pääkone sammutetaan tai laitetaan vaihde vapaalle. Saku ottaa käyttöön keulakoneen ja kääntää veneen eleohjauksella kalan suuntaan. Tässä vaiheessa Saku suuntaa LiveScopen anturin kohti kalaa. Kohde pyritään pitämään scoopissa ohjaamalla venettä keulamoottorin avulla ja anturia kääntelemällä. 
 
LiveScopen näytöstä nähdään veneen etäisyys kalasta ja syvyys, jossa kala oleskelee. Jos kala ui, Saku pyrkii pitämään sen näkyvillä seuraamalla sitä keulamoottorin avulla. Joskus kalaa voidaan seurata pitkiäkin aikoja.
 

 

Pystylangalla tai heittämällä
Kalastus tapahtuu kahdella eri tavalla. Joko ”pystylangalla” eli vertikaalijigaamalla tai heittämällä. Veneessä on valmiina välineet molemmille kalastustekniikoille. Jos päätetään yrittää kalaa pystylangalla, ajetaan vene kalan päälle ja lasketaan viehe hieman kalan yläpuolelle. Yleensä kirkkaassa vedessä kala huomaa vieheen heti ja reagoi siihen. 
 
Jos viehe valinta on oikea ja kala on aktiivinen, isku tulee heti. Vieheen tippuminen kalan lähelle näkyy reaaliaikaisena ruudussa. Kalan tärpin voi nähdä samaan aikaan näytöltä kuin se tuntuu vavassa.
 
“Heittäminen on mukavampi tapa kalastustapa, koska tällöin kalan kanssa saadaan pidempi peliaika kuin vertsuttamalla. Heittäminen mahdollistaa monien uittotekniikoiden käyttämisen ja siiman nokassa voidaan käyttää useita erityyppisiä vieheitä”, Saku selvittää heittämisen hyvistä puolista.
 
Toisinaan heittäminen on tehokkaampi tapa houkutella kala ottamaan. “On päiviä, jolloin kala ei kestä ollenkaan venettä yläpuolellaan ja silloin heittäminen on ainoa keino saada kala ottamaan.”, Saku opastaa. 
 
Jos kala seuraa ja on selkeästi kiinnostunut, voidaan vaihtaa uusi viehe siiman päähän ja muuttaa uittotekniikkaa. Vertikaalijigauksessa nämä temput ovat toteutettavissa rajoitetummin. 
 
Varovaisella tuulella oleva kala säntää karkuun nopeasti ja sitä voidaan lähteä seuraamaan. Sakun kokemusten mukaan sellaista kalaa on hankala saada ottamaan, mutta joskus se kannattaa. “Olen kerran saanut kalan iskemään 1,5 h päästä siitä, kun olen ensimmäisen kerran tarjonnut sille viehettä.” Saku kertoo kokemuksistaan.
 
LiveScopen avulla voidaan seurata kalan reaktioita. Se saattaa käydä vieheen vieressä ja tutkia sitä pitkän aikaa. Joskus hauki jopa kokeilee työntää uistinta. Vieheen koon tai värin vaihtaminen voi laukasta iskurefleksin.
 
LiveScopesta voidaan nähdä kalan asento, kun se tarkkailee viehettä. Sakun mukaan isot hauet tarkkailevat viehettä alhaalta päin jopa pystyasennossa tai jyrkässä kulmassa. Se ikään kuin arvioi saalistaan ja toisinaan pitkän tuijotussession jälkeen se lyö kiinni.
 


Kalakaverin kanssa kalastaminen
Parityöskentelynä toteutetusta täsmäkalastuksesta tulee mieleen tropiikkikalastus, jossa kalastusopas sauvoo venettä ja tarkkailee veneen ylätasanteelta ympäristöä. LiveScopen avulla kalojen ja vieheen seuraaminen tapahtuu puolestaan virtuaalisesti.
 
Kalan heittäminen tehdään kalasta etäällä. LiveScope näyttää kalan ruudussa jopa 30-40 metrin päästä, mutta noin 20 metrin etäisyydellä kalastus onnistuu parhaiten. Kun anturi kohdistetaan kalaa kohti, tiedetään sektori, johon viehe tulee heittää. Näytöstä nähdään metrilleen kalan etäisyys. 
 
Luotainta lukeva kippari ohjeistaa kumppaniaan heittämään oikeaan sektoriin esimerkiksi seuraavasti: ”Kala kello kolmessa ja 15 metrin päässä.” Kaveri heittää vieheen kohteeseen ja kippari tarkkailee samalla ruudusta, milloin viehe on kalan lähellä. Hän ohjeistaa oikean hetken kelauksen aloittamiselle. 
 
Tehokkainta on painavien vieheiden heittäminen, koska ne vajoavat nopeasti haluttuun syvyyteen. “On olennaista, että vieheen vajoaminen pysäytetään oikeana hetkenä, ettei se vajoa kalan ohi. Kala näkee vieheen paremmin yläpuolelta kuin alapuolelta.”, Saku kertoo. Kippari näkee vieheen kulkureitin ja kalan, jolloin hän voi ohjeistaa kalastajaa tekemään uittotemppuja kalan houkuttelemiseksi.

Mukana kolme settiä
Saku pitää mukana kolmea kalastussettiä, joista kaksi kaksi heittoon tarkoitettua. Toinen kevyt ja toinen raskas - viehetyyppien mukaisesti. Kolmas setti on vertikaalijigaukseen tarkoitettu setti. Siimoina on käytössä Berkleyn Whiplash 0,28 mm ja SpiderWire Smooth 0,30 mm.
 
Isoja vieheitä
Täsmäkalastuksessa Saku käyttää vieheinä pääasiassa isoja kalajigejä, mutta myös painotettuja spinner baitteja. “Suosikkejani ovat 10 tuuman Lunker City Fin-S Fish ja Savage Gear Monster Slug -vertikaalijigit sekä Westin TwinTeez -jigi 8-tuumaisena.”, Saku kertoo. Jigit hän painottaa joko päärynäpainolla tai perukkeeseen kiinnitettävällä luotimaisella painolla. “Viiden metrin vedessä käytän 30 g painoa, jos päätän yrittää kalaa heittämällä. Kymmenen metrin vedessä käytän 50 g painoa tai jos viehe on todella iso esimerkiksi Papa Shad, lisään painoa 70 g asti. Isoilla vieheillä on suuri noste, joten tarvitaan enemmän painoa.”, Saku ohjeistaa.
 
Jos kalaa yritetään “pystylangalla” eli vertikaalijigaamalla, käytetään 55-80 g vertikaalinuppeja eli erityisesti vertikaalijigaukseen tarkoitettuja painopäitä.

Kahden luotaimen yhdistelmä
Saku suosittelee täsmäkalastukseen kahta luotainta. Toisella laitteella on esillä LiveScope-näkymä ja toisella muut näkymät, kuten viistoluotainkuva, kartta ja 2D kaikuluotainkuva. Sopiva näyttölaitteen koko on alkaen 10 tuumaa. Jos käytössä olisi vain yksi näyttö, ruudun jakaminen useaan ikkunaan pienentäisi LiveScopen näkymän liian pieneksi.
 
LiveScopen anturi kiinnitetään 360-astetta pyörivään telineeseen. Sakun mukaan paras sijainti sille on ohjauspulpetin läheisyydessä, jotta kipparin on helppo tarkkailla näyttöjä ja käännellä anturia samalla. Telineen tulee olla sellainen, että sen saa nostettua ajon ajaksi ylös.
 
LiveScope-järjestelmä muodostuu kolmesta osasta: anturista, Black Box -yksiköstä ja näyttölaitteesta, joita voivat olla Garminin EchoMap ja GPSMAP-plotterit. Antureista kulkeva data kulkee ensin Black Box -yksikköön, joka käsittelee sen ja toimittaa eteenpäin näyttölaitteisiin, josta live-kuvaa voidaan seurata.

Sakun veneen uudet laitteet ovat asennusvaiheessa. Pulpettiin kiinnitetään kolme näyttöä ja keulassa kalastavalle yksi veneen etuosaan. Vene on valmistumassa kalastuskäyttöön huhtikuu loppuun mennessä.
 

Kaikuluotain ja kalastus - kysymyksiä & vastauksia
Valitsimme muutamia lukijoiden kysymyksiä kaikuluotaimen käytöstä kalastuksessa. Asiantuntija-apuna Saku Laaksonen.
 
 
Mitä eri hyötyjä kalastaja saa irti kaikuluotaimesta?
Luotaimen avulla voidaan paikallistaa kalat ja arvioida, ovatko ne aktiivisia. Lisäksi perusluotaimellakin pystytään etsimään alueita, joissa on pohjassa kivikkoja tai vesikasveja. Ne ovat usein merkkejä hyvästä kalapaikasta. 
 
Useimmissa laitteissa on lämpötila-anturi. Lämpötilan seuraaminen on tärkeää esimerkiksi keväisessä taimenenkalastuksessa, jossa etsitään paikkoja, johon lämmin vesi on pakkautunut. Monissa edullisissa laitteissa on yksinkertainen GPS, jota voidaan käyttää kalapaikkojen merkitsemiseen. Edistyksellisimmissä laitteissa on omat kartantekotoiminnot, joiden avulla voidaan koostaa omia karttoja mistä tahansa kalastuspaikasta.
 
Kaikuluotain alle 200 euron budjetilla?
Kyseiseen budjettiin osuu Garmin STRIKER Plus 4 -luotain, jonka suositushinta on 169 euroa. Laitteessa on peräpeilianturi, josta saa peruskaikunäkymän esiin. Lisäksi laitteessa on GPS, jonka ansiosta laite piirtää kulkureitit ja kalapaikat voidaan merkata muistiin. Laitteesta voidaan seurata myös nopeutta ja lämpötilaa. Lisäksi löytyy Quickdraw Contours -karttaohjelmisto millä voi luoda ja tallentaa omia karttoja laitteen sisäiseen muistiin. Virranlähteeksi käy esimerkiksi moottoripyörän pieni akku.
 
Miten kalan tunnistaa tavallisessa kaikuluotaimessa?
Kala näkyy kaikuluotaimen ruudussa banaanin muotoisena kaarena, mikä johtuu siitä, että kalan keskeltä heijastuu vahva kaiku, joka heikkenee molempiin päihin. Kalastajan kannalta kiinnostavimmat “banaanit” ovat hieman pohjan yläpuolella tai välivedessä. Tällaiset kalat ovat aktiivisempia kuin pohjalla makaavat. Luotaimessa voidaan nähdä myös pohjan tuntumassa oleva kala ja se näyttää pieneltä kumpareelta.
 
Riittääkö tavallinen (2D) kaikuluotain heittojigaukseen?
Täsmäkalastusta 2D-luotaimen avulla voidaan toteuttaa seuraavasti: Etsitään sopiva kala ensin luotaimen avulla ja ajetaan 10-25 metriä sen ohi, minkä jälkeen vene laitetaan parkkiin. Plotterista olevasta jäljestä voidaan arvioida suunta, missä kala suunnilleen sijaitsee. Tämän jälkeen aloitetaan kalastus. Etäisyydet ja suunnat perustuvat mutu-tuntumaan, toisin kuin LiveScopen avulla kalastettaessa. 
 
Voiko 2D luotaimen avulla arvioida, mitä kalaa veneen alla on ja minkä kokoisia ne ovat?
Kalalajien tunnistaminen kalakaarista luotettavasti on hankalaa ja vaatii kokemusta vesistöstä ja luotaimesta. Kokemuksen myötä voidaan oppia, minkä näköiset kaaret missäkin kohtaa järveä ovat mitäkin kalalajeja. Kalakaaren koosta pystytään tekemään arvio kokoluokasta. Ensin kaari pitää tunnistaa yhdeksi kalaksi. Toisinaan kaksi pientä kalaa voivat olla lähekkäin ja silloin ruutuun voi piirtyä yksi iso kaari. LiveScope-luotaimella kalan koon arvioiminen on paljon helpompaa, koska kalojen liikkeitä voidaan seurata reaaliaikaisesti. Kaksi erillistä kalaa erottautuvat nopeasti omiksi hahmoiksi.
 
Voiko LiveScopea käyttää vetouistelussa?
LiveScopea ei ole varsinaisesti suunniteltu vetouisteluun vaan heittokalastukseen. Kokemusta vetouistelussa sen käytöstä on vielä vähän. Sen sijaan Panoptix-anturin piirtämää kuvaa hyödynnetään vetouistelussa paljon. Sen avulla voidaan seurata reaaliaikaisesti takiloita ja vieheitä - myös kalan tärpit näkyvät livenä ruudussa. 
 
Artikkeli on tehty yhteystyössä Garmin Nordic Finland Oy:n kanssa ja asiantuntija Saku Laaksonen kuuluu Garmin kalastustiimiin.