Hauenkalastusta Kemijoella

Voimaloin valjastetulla Kemijoella ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa mahdollisuutta olla lohijoki, mutta se on osoittautunut paikaksi, josta saadaan isoja haukia. Kemijoki on tuskin ainoa virtavesi, joka asuttaa isoja haukia, vaan niitä saattaa löytyä esimerkiksi Tornion- ja Simojoelta. 

Paikat ovat pienimuotoisia, toisinaan vain muutaman aarin kokoisia. Suppealle alueelle voi kertyä useampia suurhaukia. Sanotaan, että paikka antaa heti ensiheitoilla merkin kaloista. Heittokertojen lisääntyessä ja veneen valuessa kalapaikan päältä arat Kemijoen hauet lopettavat aktiivisen syönnin. Moottorin käyttöä kalapaikan vieressä kannattaa välttää, ja veneen varjokin voi jo säikäyttää kalat syöntihaluttomiksi.

Kemijoella iso hauki löytyy 5 m syvyydestä. Kalastus keskittyy saarten ja penkkojen läheisyydessä oleviin akanvirtoihin.
Kalastusaluetta on kymmeniä kilometrejä. Toisinaan trailataan, jos on liian pitkä venematka. Jos etelän hauenkalastajan "pysäkki" on Karjaan ABC, Lapissa se voisi olla Vanttauksen SEO.

Koska viehettä yritetään uittaa mahdollisimman lähellä pohjaa, se painotetaan 20g päärynäpainolla, joka kiinnitetään perukkeeseen. Uistin annetaan vajota oletetussa spotissa pohjaan. Hyrräkelan puolan kannattaa antaa pyöriä niin kauan kuin se pyörii. Silloin viehe on vajonnut mahdollisimman kohtisuoraan alas. Aloitetaan rauhallinen kelaus toistaen pysäytyksiä hetken väliajoin, jotta kalajigi kulkee pohjan tuntumassa. Ilmeisesti virran vuoksi tärpit ovat toisinaan vaimeita nykäyksiä - kala alkaa vain painamaan siiman päässä. Helposti käy myös niin, että tärpin vuoksi kumikala on täynnä viiltoja, mutta silti kala ei tartu.


Kemijoen rannalla asuva Antti Pekki (oikealla) on paneutunut vuosien ajan jokihaukien kalastamiseen. Hauenkalastus jokivesissä ei ole Suomessa vielä kovin suosittua, mutta Ruotsissa sitä on harrastettu jo kauan. Jokihauenkalastuksessa on matkailun näkökulmasta iso vähän hyödynnetty potentiaali, sillä hauki kalastusmatkailukalana on Euroopan alueella kasvava. Pyyntisesonki sillä on lohikaloja pidempi eikä se ole riippuvainen nousuesteistä.
 
Linkkejä: