Menestystä kuhavesille

Siek-M on puolalainen käsityönä valmistettu uistin. Jokaisen uistimen uinti ja maalaus on uniikki. Jokainen uistin koeuitetaan tehtaalla. Vieheissä on hyvät koukut. Leukalappu on erityisen ohut parhaimman mahdollisen uinnin aikaansaamiseksi.

Puolassa uistinkalastus on samantyylistä kuin Suomessa. Arvostettuja kalalajeja ovat kuha, hauki ja ahven. Siek-M on tunnetaan Puolassa yhtenä parhaimmista kuhavieheistä. Värivalikoimassa on huima skaala värejä aina ärsyväreistä luomuväreihin.

Team Siek-M lures on suomalainen kokeineiden kalamiesten vetouistelujoukkue, joka osallistuu Suomessa järjestettäviin kalastuskilpailuihin. Tutustu tämän kalakalenterin kautta jäsenten omiin kalastusretkiin ja seuraa joukkueen menestystä vetouistelukisoissa.

Vastaanotettu 07.04.2010 15:27

Villen viimejäät pääsiäisenä 2010

Tyypillinen mökkireissu, joskin tällä kertaa pääsiäisestä johtuen täydet neljä päivää. Jääsjärvellä jäätä 15cm+35cm 5-10 sentin välivedellä. Aika paljon kairattavaksi 5" kairalla. Perjantaina täysin tyyntä ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. 15-asteen lämmössä kaislikon laidassa tuli välillä nautiskeltua jopa ilman paitaa. Kalat tosin jäivät vähän vähemmälle. Äitee hiihteli siihen myös, lainasi yhden pilkin ja nyppi 15 kappaletta alle puolikiloisia lahnoja puolessa tunnissa yhdestä reiästä. Kiitti ja lähti kahvinkeittoon. Lauantaina reipasta vesisadetta ja sumua, joskin kalantulo huomattavasti parempi. Veljmiehen kanssa jaksettiin pikkuahventa nyhtää vähän pidempään kuin naisväki. Isommat kun oli kateissa, niin päästiin saunanlämmitykseen ajoissa. Riipastiin oikein avanto laiturin eteen joutessamme. Joku siellä jopa kastautuikin. Sunnuntai-aamuna samat paikat kuin aikaisemminkin, taas hiljaista kalojen suhteen. Jo tavaksi oli tullut koittaa viimeinen minuutti tasurilla ennen paikan vaihtoa, jos vaikka se elämäni ensimmäinen pilkkihauki tulisi. Ensimmäiseltä reiältä tuli. Aika vääristyy tuon tyyppisissä hommissa mutta eräitä minuutteja siinä väsyteltiin "ihan hyvän kokoista". Pää kun ilmestyi kairanreikään eikä sieltä muuta näkynytkään, niin alkoi pulssikin vähän nousta. Ei haitannut enää yhtään vaikka oli iso kaira matkassa. Mitään nostovälinettä ei ollut saatavilla, joten veljmiehen hirvennahkarukkanen kalan suuhun ja hampaista mamma jäälle. Punnitus, pari pikakuvaa kännykällä ja possu takaisin jään alle sukua jatkamaan. Mittari näytti 8kg ja katsoin tämän talven pilkkikalastuksen päättyneeksi. Päästiin halkohommiin.
 
Ville