Järvihauesta puhuttaessa pitäisi aivan ensimmäiseksi erottaa ranta-alue, jossa hauet ovat läpi vuoden selvästi pienempiä kuin selkävesien hauet. Kutuhauki on eri asia, mutta sitä on järvillä vaikea heittokalastaa, hauki kutee rantasuliin osin jään aikana ja häviää todella pian jäiden lähdettyä. Näin Keski-Suomen korkeudella.
Suurhaukea pyydettäessä tavallisilla isoilla järvillä, joissa maksimisyvyys on 15-40 m, suuria haukia saa eniten, kun kalastaa yli 5 m syvässä vedessä. Siis pohjasta pintaan 5 m tai enemmän. Nykyisin en mieluusti mene alle 6 m vesiin. Oikein isoja pyydettäessä 7-8 m ja sitä syvemmät alueet ovat niitä, joissa isoja haukia on, eri asia saako niitä. Näissä paikoissa hauki voi kyllä ottaa monesta syvyydestä, ihan hyvin parista kolmesta metristäkin eri vuodenaikoina. Parhaiten isoja haukia olen saanut, kun viehe on uinut 3-10 m pinnasta alaspäin, ja vettä ollut 6 m tai enemmän.
Homma on siis uistelua, kun liikutaan näin syvissä vesissä, heittokalastuksessa on omat pulmansa. Uistelu on tehokkaampaa, kun yrittää isoja selkävesillä. Ero omalla kohdalla heittokalastukseen isojen määrässä on valtava.
Jos vältän nyt kokonaan puhumasta siitä, mitä mieltä olen asiasta. Olen yrittänyt kokeillen löytää tähän värijuttuun jotain tolkkua, ilman ennakkoluuloja.
Esim. olen kokeillut niin, olen etsinyt ensin ottavaa väriä laittamalla kaikenvärisiä. Kun joku on näyttänyt siltä, että sillä tulee, olen laittanut saman värisiä vieheitä vetoon 12-18 kpl, siis joka siimaan sama väri tai hyvin lähelle sitä. Ne ovat olleet eri merkin vaappuja tai saman vaapun eri kokoja.
FT väri on yksi, jota on monessa vaapussa ja se on usein ollut ihan hyvä ottiväri. Mutta selvästi olen huomannut, että saman väriset vieheet pyytävät aivan eri tavalla. Jotkut vaaput pyytävät todella heikosti, vaikka väri on aivan sama kuin sellaisessa, josta tulee tämän tästä monta tuntia. ja vieheet ovat uineet samassa syvyydessä kutakuinkin.
Järvivesi on omissa paikoissani lievästi humuksista, kuten lähes kaikkialla Keski-Suomessa. Ja uistellessa uitan vieheitäni selvästi syvemmässä kuin ranta-alueilla heitellessä.
Olen kesämökillä kokeillut tuota väriasiaa vaikka millä konstilla uistellen, ajan kanssa ja monta vuotta. Olen pitänyt kirjaa saaliista ja kirjannut ylös joka kalan kohdalla monenmoista tietoa. Ja sitten vertaillut saalistietoja. Toistaiseksi en ole havainnut, että väri olisi se ehdoton ykkösasia.
Mutta väri on kyllä tärkeä ja eri värien ottavuudessa on ihan selviä eroja. Mutta toistaiseksi kokeiluni ovat kertoneet sitä, että pelkästään väri ei riitä, vaapussa pitää olla perusasioita kohdallaan, ennen kuin se päivän väri alkaa toimia.

Höh, ei kai tässä nyt väännetä peistä siitä syökö hauki, kun se syö täyn tms. Totta kai se syö. Puhuinkin "huonosta syönnistä" eli sanotaanko ruokahalun/ottihalun / ärsytyskynnyksen eri asteista. Mua ei ikuna saa uskomaan, että hauki syö aina yhtä hyvin kunhan vain paikan/syvyyden, värin ja liikkeen löytää - ja siis, että puute olisi korjattavissa värillä, muodolla, liikkeelllä tms. Mun on mahdotonta uskoa moiseen.

Stobe, sanoit Käsittääkseni sulla ei ole tapana käydä 50-100 eri väriä/mallia päivän aikana läpi, kuten aktiivisella ryhmätyöllä pystyy tekemään.

Huti,huti Tyrsky-Shatin aikoihin kerroin kaverieni kanssa useiden vuosien aikana jo aiemmin tekemistämme kokeiluista ja vertailuista, jotka varmasti kestävät vähän kriittisemmänkin arvoinnin. (Ellei sata, niin 50 ainakin, jos tiedolla on jotain merkitystä;) Nyttemmin (siis se aika, jolloin olemme tunteneet) on mukana kulkenut suppeampi paletti. Olenhan ehtinyt vanheta kalavesillä pari vuosikymmentä ennen sua.

Olen myös perhostellut ja tunnen hyvin joessa olevan tanen valikoivuuden jne. (vrt.virrassa kulkee ohi niin paljon skeidaa, että kalan on oltava tarkka, muuten tulee energiaa kuluttavia huteja)

En tiedä mitä meinaat tuolla pelagisella jutulla. Ilmeisesti mulla ei ole asiasta hajuakaan, kun en uistele Ei siinä tarvitsekaan uistella. Eikä lämpimähkön veden pattien kalastamisella ole välttämättä tekemistä asian kanssa kuin vain osan vuotta.

Jussilan näkemys osuu hyvin yksiin mun kokemuksiin.

Jussilalle:

Mainitsemasi syvän veden/muikkusyvänteiden vaikutus järviheittokalastajan elämään on surullista mutta totta. Iso hauki on ison osan kaudesta selkävesillä muikkukeitolla.

Vastaan voi taistella tosin hetkittäin jopa menestyksekkäästi keskittämällä kalastuksen 3-6 metrin vedenalaisiin ahvenvitaikkoihin syvänteiden vaikutusalueella. Tasaiseen isomman hauen pyyntiin isoista vesistä uistelu on toistaiseksi varmasti tehokkaampi koko kauden ratkaisu.

Väreistä vielä. Mainitsit että selkeää värisäännönmukaisuutta et ole löytänyt. Uskoisin ainakin että värien sävyt alkavat syvemmälle mentäessä taipua kaikki enemmän tai vähemmän harmaaseen. Värien väliset erot vähenevät koska ne näkyvät syvemmällä harmaan eri sävyinä. Eli paraskin ottiväri on siellä syvällä vedettäessä varsin valju.

Tässähän voisi olla jonkinlainen syy tuohon värien epäsäännölliseen toimivuuteen kulloisessakin vetokalustostossa.
Tästä värien näkyvyydestä taisi olla jotain juttua SHS:n sivuilla taannoin?

Mainitsemassasi Firetigerissä näkyvyys paranee raidoituksen tuoman vahvan kontrastin myötä.

Pintakerroksessa/matalassa värien vaikutus on sitten suurempi koska valon määrä on suurempi?

Vetouistelussa takuulla korostuu vieheen uintiliike ihan eri tavalla kuin heitettässä ja aktiivisesti uitettaessa, se on selvää. Jerkit lienevät osoittaneen kalikan oman uintiliikkeen pienen merkityksen heittokalastuksessa eri tavalla kuin hinatessa. Tietynlaisia tiheätaajusia kylkiviivaärsykkeitä on aika vaikea ja mahdotonkin pelkällä aktiivisella uitolla jäljitellä, jolloin luonnollisesti heittovieheen uintikin korostuu. Myös uitettavuus on eri vieheillä erilainen, joten sitäkautta myös jyvät erottuvat akanoista heittoviehepuolella.

Minäkin pidin toistakymmentä vuotta kalapäiväkirjaa väreistä, kunnes tajusin, että mitään selviä trendejä ei ole. On vaan kokeiltava kunakin päivänä mikä toimii. Educated quess-tyylistä touhua voi harrastaa, mutta aika monta kertaa menee kuitenkin metsään. Pelkästää ulkoinen ympäristö ei väriin vaikuta, hauen omalla aktiivisuuden tasollakin on takuulla merkitys asiaan. Muutenhan homma olisi lapsen leikkiä ja samat värit toimisivat samoissa olosuhteissa aina ja kaikki tietäisivät ne monista jo vanhoista lehtiartikkelista jne.

Me ollaan monta kertaa tuota väriasiaa testattu veneessä ja erittäin monta kertaa se on osoittautunut ainoaksi merkittäväksi tekijäksi kahden tai kolmen kalastajan välillä. Huomattavasti useammin kuin muut satunnaiset tekjät, mikä ei tietysti välttämättä tarkoita muuta kuin sitä, että väriä olemme parhaat systemaattisesti varioimaan ja muiden tekijöiden osalta hakeminen on enempi satunnaista.

Miten Tjk Jussilan näkemys osuu yksiin sun kokemuksiin? Siis vieheen uinti on olennaisin tekijä sinustakin vetouistelussa vai muuten? Oletko sitten erimieltä kuin minä siinä, että ottiviehe vetoaa kulloisessakin kelissä yhtäläisesti eri aisteihin?

Mä uskon kyllä vahvasti siihen, että hauen saa se ken osaa ottaa. Vuosikaudet luulin, että kesällä aurinkopläkässä ei hauki syö, kunnes opin niitä silloin kalastamaan.

Mitä tohon syvyyteen tuleee, niin sillä on varmaankin kyllä merkitystä. Itse heittokalastan haukea noin 10 m:iin saakka erilaisilta pohjanmuodoilta. Oma kokemus olisi ehkä sellainen, että syvemmällä pärjää harvemmilla väreillä kuin pinnemmassa. Ainakin jigirasiani värivalikoima tuntuu riittävältä ja on selvästi suppeampi kuin vieherasioiden värivalikoima, jotka puolestaan välillä eivät tunnu riittäviltä. Useita esimerkkejä on selektiivisestä syönistä 3 - 6 m vyöhykkeessä ja jigin kohdalla minusta tuo värin merkitys vielä korostuu (kuten erittäin pieniuintisen haukiperhonkin kohdalla btw). Pari kertaa mennyt yhdelle värille 20-0 jigatessa melko syvältä. Kummallakin kerralla kyse on ollut pelkästään jigin väristä, koska kummallakin kerralla jigiä vaihdettiin eri kalastajien kesken. Saman painoisia päitä ja samoja, mutta erivärisiä pyrstöjä kokeiltiin myös täysin tuloksetta noilla keikoilla. Voisin luetella vaikka ja kuinka erilaisia 15-0 tilanteita huippuottiyksilöiden kesken, vain eri väristen. Pahimmat erot ovat olleet luokkaa 35-2. Toki läheskään aina värin merkitys ei ole noin korostunut ja 'ei mitään väliä'-päiviäkin mahtuu joukkoon.

Lähellekkään vastaavia kokemukssia en pysty luettelemaan millään muulla vieheen ominaisuudella, paitsi jos kala syö vaikka 6 metrissä ja kaverilla ei ole yhtään viehettä millä siellä pystyy kalastamaan. Muutamia 10 - 2-tyylisiä tilanteita tulee mieleen, missä joko vieheen koko tai uintiliike (puukala!) on poiminut keskenään samanväristen muiden viehemallien joukosta kaloja. Monia pari (1/2)-nolla tilanteita on, missä esim. lipalla on tullut edes jotain kaikkien muiden kokeiltujen vieheiden antaessa "ei mitään". Mutta ei näissäkään tilanteissa ole 'ryöpsähtänyt' uintiliikkeen voimalla pelaamalla vaan lähinnä on saatu edes jotain ja suurin osa kaloista jäänyt saamatta. Lähinnä uittonopeus ja stoppien pituus ovat pelanneet merkittävää roolia joskus, itseasiassa aika harvoin. Silloinkin on varmaankin oikeasti pelattu vieheen uintisyvyyden suhteen. Nämä on mun kokemuksia aiheesta, ehkä kahdenkymmenen vuoden päästä olen taas oppinut jotain lisää ja voin sen tähän jatkoksi listata. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole yksikään venekaveri onnistunut moisessa kun olen kyydissä ollut. Ja mä olen kuitenkin aika monen tekijämiehenkin kanssa kalastanut haukea merellä, eli ei siinä ole muutkaan kyllä mun nähden pahemmin onnistuneet.

Sinänsä hassua, koska noi Akon jutun kokemukset olisin voinut hyvin pitkälti itse kirjoittaa tai se porukka, jonka kanssa mä pääsääntöisesti kalastan ja jopa melkein hauestajat, jotka tunnen. Eli ei ne puppua ole. Hauska on myös kuulla, että heittokalastuksen suomen mestari on asiassa samoilla linjoilla omine kokemuksineen, jotka on taas täysin riippumattomasti muista tehty. Tietysti on myös erityisen mielenkiintoista kuulla, jos joku on tuosta eriävää mieltä sekä tietysti siitä mihin havaintoihin mielipide perustuu. Mahdollisuus oppia uutta, hienoa!

Miten jos "päivän väri" on löytynyt, mutta pukkaa vaan silppua, ja isompi jota kuitenkin on harvemmassa viihtyy vaikka pari metriä syvemmällä. Saattaisi olettaa että siellä ei enää sama väri ole päivän väri.Kun isomman kohdalla tapahtumat ovat kuitenkin harvemmassa niin saattaa nuo pienempien mieltymykset häiritä oikean ison kalan värin löytämistä. Vai onko kokemusta että pienet ja isot ottaa samaan väriin vaikka syvyyseroa olisi 2 m.
Kokemuksia?

Tavallaan mukava lukea että näin kavereiden kanssa hauenkalastusta "itse opiskelleena" on konstit ja keinot tulleet lähes samanlaiseksi kuin Jussilallakin, samat ottiväritkin on löydetty, mitä nyt Conrad ei Jussilan testissä pärjännyt järin hyvin vaikka se meillä kuuluu aivan ykköskastiin.

Kiva lukea myös oikein alan lehdistä samanlaisia kokemuksia siitä kuinka isoa järvihaukea on hyvä kalastaa syvästä vedestä niin lähes pinnasta kuin välivedestäkin, pohjastahan sitä onkin syvemmässä vedessä jo melko mahdoton kalastaa (30+ metriä... ). Kyllähän se niin on että veneesä on karmea paniikki jos kaiku huutaa alta neljän metrin syvyyksiä, mieluummin sitä pysyisi koko ajan n.6+ syvyyksissä. Ja miksipä ei pysyisi kun välivedestä iskee syvän päältä. Muistuupa mieleen taannoinen Tyrskytaimenen keskustelufoorumi jossa ns. selkähauen olemassaolosta kiisteltiin tovi jos toinenkin. Noh, terminologiasta voi olla vaikka mitä mieltä, pääasia että siimat edes joskus soi.

Stobe:
"Mä uskon kyllä vahvasti siihen, että hauen saa se ken osaa ottaa."

Mä uskon siihen, että ison järvihauen saa se kenellä riittää uskoa jauhaa syvää vettä sekalaisella arsenaalilla hyviksi todettua pienemmän hauen ottipelejä joiden joukossa saa olla useampi FT. Nih! :o)

P.S. Sininen väri alkoi toimia ensimmäistä kertaa järvihauenkalastuksessa meikäläisellä vasta kaudella 2005. Se oli "päivän väri" lähinnä niinä päivinä kun käytiin kalassa keski-suomen järveksi harvinaisen kirkasvetisellä järvellä. Mutta palkintona sitten kauden suurin hauki. Mutta vielä jäi vähän siitä kympistä.

Stobe, en tiedä oliko yo vakuuttelu suunnattu mulle. Jos oli, jarruta! Tuohon ei olisi tarvis.

En missään, enkä koskaan ole kyseenlaistanut värien suurta merkitystä! (Kerroin jo Tyrskyn aikana mm.tapauksesta, jolloin toinen veneessä sai peräjälkeen suht.7 kookasta haukea, muuta toinen _samaan paikkaan_ (muutaman neliön spotti, kivi) heittävä samalla, mutta erivärisellä lusikalla/muilla pikakokeiluilla nollaa)

Olen toki heitellyt "laiskan päiviä", joista myös olen kertonut. Kuvailemasi tapaukset ovat tuttuja myös mulle. Olen niistä joskus myös kirjoittanut jo Tyrskyn aikana. Mikä nyt paatostaa moisiin tulkintoihin..

Olen yrittänyt sanoa, että "päivän väri" käsite on laajempi ja rikkonaiusemi ja ennen kaikkea haavoittuivampi kuin olen teksteistäsi ymmärtänyt. Ehkä tulkintaogelma.

Ja olen tasan samaa mieltä, että myös kesätyynellä saa isoja haukia syvältä, ei kai siinä mitään epäselvää ole. Myös hauen jigikalastukseen syvältä olen aiemmin satsannut aika rankasti, vaikken siitä niin pidäkään.

Kirjoitit joskus, että "päivän väri" on (oliko yleensä/usein, en muista) sama syvyydestä riippumatta. No, jaa tiettyyn rajaan asti.


Miten Tjk Jussilan näkemys osuu yksiin sun kokemuksiin? Siis vieheen uinti on olennaisin tekijä sinustakin vetouistelussa vai muuten? Oletko sitten erimieltä kuin minä siinä, että ottiviehe vetoaa kulloisessakin kelissä yhtäläisesti eri aisteihin

Vetouistelua en ole viimeisen kymmenen vuoden aikan juurikaan harrastanut, paitsi sapuska-aikaan. Sitä ennen vedin haukea jonkinverran, en suurvaapuilla. Kyllä, juuri kuten Jussila sanoi. Vaapun uinti (_tietissä rajoissa_ <-pakko lisätä yli-ja väärintulkintojen varalta), mun kokemusten mukaan ajaa ainakin rinnalle, ellei ohi.

"..muuten?" Olen monissa yhteyksissä kirjoittanut kombinaatiosta vieheen koko-väri-uinti-uittotapa. Aisteista eri ole erimielisyyttä, miksi olisi.
Jos käyttää laajaa kirjoa (mun venekunnalla on näin ollut, ei tosin enää) erilaisia uistimia (ei pelkästään esim. Nisseä ja sen virittelymahdollisuuksia), huomannee, että värin merkitys eri tavoin uivilla, aggressiivinen töks/laajaliukuinen/ vipattava/ jne jne, on eri asteinen. Syvyydet vielä lisämuuttujina + kalan viretaso jne.

Stobe, en nyt ehdi pitempään (olihan siinä), mutta sun piäisi jo tuntea mut ennemminkin mr. "muuttujana" kuin mr. PUMUNA (vaikka siitä vissin ekana isoon ääneen älämölösin. Muuttujien määrästä ja niiden vaikutuksesta olen kirjoitellut jo kauan. Olen vain aika kriittinen ihmisen kykyyn tehdä objektiivisia päätelmiä. Kriteeri objektiivisuuteen ei siis suinkaan aina ole vain se, että saa haukia. Mitä jäi veden alle, saamatta, kiinnostaa myös. Joskus keskikokoisille hyväksi havaittu väri voi pelottaa isompaa eri uittotyylillä ja päinvastoin. Näistä mä olen helkutin kiinnostunut.

Stobe. Aurinkoinen ja tyynihän on yksi parhaita ottikelejä järvellä ;) Tärkeämpi vaikuttava tekijä lienee veden lämpötila. Jos vesi paljon yli + 20 c, niin silloin kyllä vaikeutuu heittokalastus. +26 C on tosin joku tainnut vielä tulla myös päivällä, mutta vaatii paljon heittoja myös samaan paikkaan.

PS. 1-2 kg hauki on parhaimman makuinen

Ei kat siinä muuta kuin perusteita kaivataan. Väittäisin, että tutkijana mun on oltava aika hyvä tekemään havaintoja ja erottelemaan erilaisten havaintojen merkitystä. Se tulee selkärangasta, koska se on mun duunin elinehto.

Lisäksi omia havaintoja, tietysti niiden reunaehtojen puitteissa mitä on annettu, tukevat muiden vakavasti otettavien kalastajien havainnot ja tuo luonnollisesti vahvistaa omien havaintojen merkitsevyyttä itsellekkin. Jos joku muu täysin riippumattomasti on päätynyt samaan tulokseen, on se aika merkittävää. Jos näitä muita on monia, lisää se luonnollisesti havaintojen painoarvoa. Absoluuttisesta totuudesta ei tietenkään ole kyse tällaisessa asiassa. ja tällaisilla havainnoilla.

Mä esitin esimerkkejä omista havainnoista perusteiksi omille johtopäätöksille. Hauska olisi kuulla missä menee havainnointi metsään. Vastaavia olisi todella mielenkiintoista kuulla muiltakin. Muuten on vaikea rinnastaa muita havaintoja omiin havaintoihin. Mulle ei riitä perusteluksi vasta-argumenteille se, että käsketään kalastaa parikytvuotta lisää. En tule vakuuttuneeksi.

Toistaiseksi en ole oikeastaan vieläkään ymmärtänyt että ollaanko tässä oikeasti jostain erimieltä vai onko kyse joko tulkinta- tai painotuserosta. Siis puhutaanko samasta asiasta eri termein vaiko tunnustetaan samojen tekijöiden vaikutus, mutta ollaan erimieltä niiden merkityksestä kalastuksessa? Ilmeisesti ainakaan täysin erimieltä ei olla?

Olisi tietysti hauska joskus mennä samaan aikaan samalla veneellä kalaan ja katsoa millä metodilla saa parhaiten kalaa. Toistaiseksi keneenkään verrattuna en ole omilla systeemeilläni koskaan kovin huonosti pärjännyt. Itseasiassa päinvastoin. Siitähän tässä kait loppupeleissä on kyse, mikä menetelmistä antaa parhaiten kalaa vai ymmärsinkö tämänkin väärin? Ärsyttävää kun kokoajan tuntuu, ettei oikein ymmärrä minne pointti on haudattu. Sen olen kyllä moineen kertaan ollut ymmärtävinäni, että et ole 'päivän väri'-ajatuksesta ainakaan kovin innoissasi, syitä tähän en vaan ole koskaan oikein ymmärtänyt. Ilmeisesti värillä ei ole kovin suurta merkitystä saaliisiisi?

Luettelisitko Tjk mielestäsi riittävän väri/viehevalikoiman kattamaan kaikki normaalit heittokalastustilanteet merellä vuoden aikana. Voin sitten testata miten hyvin meikäläinen niillä pärjää. En mitenkään erityisesti nauti tästä mm. Ramille ja Jannellekkin tutusta tilanteesta, missä vieheitä pitää raahata veneeseen suunnilleen veneen kantokykyä enemmän jos haluaa olla varautunut 'kaikkeen'. Hienoa olisi jos tosiaan yhdellä vieheboksilla pärjäisi, se olisi itseasiassa varsin mullistavaa kaiken sen suhteen mitä itse hauenkalastuksesta olen oppinut.

Rkl, tuo sellainen asia mihin ei oikein voi mitään järkevää vastata. Ittelle ainakin tuntuisi nurinkuriselta kalastaa jollain muulla kuin hyväksi todetulla värillä ja olla varma, että tuo toinen mikä ei oikastaan mitään anna antaa kuitenkin isoja. Käytännössäkään tällaisia havaintoja en ole tehnyt, että värillä olisi jotain merkitystä kokojakauman suhteen. Kyllä ainakinm un saamat isot ovat tulleet niillä samoilla vieheillä, millä sinä päivänä valtaosa saaliista on tullut. Ja edelleen omiin havaintoihin, tosin vaan heittämällä tavoitettaviin pintakerroksesta 0-5 m, perustuen väitän, että sama väri antaa kalaa eri syvyyksillä niinä hetkinä, kun ko. väri toimii. Hyvin tyypillisesti mulla voi olla kolmessa eri vavassa saman värinnen, vain eri syvyydellä uiva vaappu kiinni ja kaikilla saa hyvin kalaa, jos väri on löytynyt.

Jussijii, silloinhan sä osaat sen ottaa .

Tossa tuoreimma Erän haukipilkkiartikkelissa käsiteltiin muuten osin samaa asiaa, ja taas samoin johtopäätöksin.

"Jussijii, silloinhan sä osaat sen ottaa "

Ois vaan enemmän aikaa laittaa kalastukseen, niin voisi tulosta tulla paremminkin. Tietty, en pistäis pahakseni jos löytyis joku helpompikin konsti, jos osais vaikka löytää jotenkin paremmin sen päivän värin just silloin :o)

Vaikka kokemukseni suurten haukien suhteen on melko vaatimaton, on tullut havaittua että iso hauki "liikkuu" (tai puree mun uistinta) melko eri aikoihin kuin pienempi toverinsa. Toissakesän isoinkin hauki oli päivän kolmas ja viimeinen kala erittäin haukipitoisilla vesillä. Toisaalta, mitä voi odottaa tällaisella kelillä. Isoja haukia? :o)

Stobe, en ole tutkija, mutta myös työni edellytys on analyyttisyys - onhan panoksena jotain muuta kuin materiaa

En ymmärrä, mistä kumpuaa jatkuava skeptisyytesi "päivän väri tulkintaani" , ehkä pitäisi olla tutkija.

Jo pikku poikana selvisi aivan peruselvyydet (kuten kaikille aktiiveille), kun heittelin Aromia - hyvin päivällä antanut väri heitti mykäksi illansuussa ja siiman päähän vaihdettu kuparinen tai pienemmän eron messinkinen jatkoi suoltoa.

Mikä tässä perusasiassa voi olla niin epäselvää, että _kuvittelet_ mun tyrkyttäneen jotain muuta?

Päivän väri mielestäsi??? Aamusta iltaan sama, vai? Vaiko päivän värit, aamuyöstä iltapimeään?
Mun mielestä analyyttistä olisi ilmaista asiat laajemmin, tarkemmin ja siis skeptisemmin.

Mikään tosiasia ei kuitenkaan voi olla näkemystenmme käytännön välillä! Niin kauan kumpikin on kalastanut ja omaa silmät päässä.

Enempää en ehdi kirjoittaa - työ kutsuu.

Hieno kuva! Noi järvihommat on tosiaan vähän oma maailmansa ja vetouistelu vielä oma lajinsa. Pitää varmaan olla varovainen yleistyksissä. Toisaalta hauen saalistus perustuu samoin biologisiin ja fysikaalisiin faktoihin sekä järvillä että merellä, joten yhtäläisyyksiäkin on.

Äläkä turhaan vähättele kokemuksiasi, harva täällä on täysin oppinut, minä en ainakaan! Siksi tota Tjk:takin "pistän koville" koska arvostan ukon kokemusta todella paljon ja haluan oikeasti ymmärtää mitä hän tarkoittaa ja missä tarkalleen ottaen ollaan samaa ja missä erimieltä! Vahvoja 'tuntemuksiahan' nää kaikilla on, kun näyttö on mitä on. Mutta hauska on spekuloida!

Tjk, päivän väri on tosiaan vähän harhaanjohtava nimitys, koska kyse on kuitenkin osin kelistä ja olosuhteesta ja ne tunnetusti voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Ja takuulla aamuhämäristä iltahämärään jo pelkästään valon määrä ja väri vaihtelevat moneen kertaan ja niin myös kelpaavin väri hyvin usein. Lisäksi kuten moneen kertaan tässäkin on todettu, silmät eivät ole kalan ainoa aisti. Kylkiviiva on myös hyvin merkittävä. Uskon myös, että hajullakin on merkitys ja sitä kautta voitaisiin löytää vielä entistäkin tehokkaampia uistimia johonkin hetkeen.

Mä lueskelin noita sun vanhoja kommentteja tässä ketjussa enkä tosiaan itsekkään oikein ymmärrä mistä sain päähäni, että sun mielestä väri on melko merkityksetön. Pientä väärintulkintaa taholtani, siitä pahoitteluni. Mä olin vähän yli-innokas vissiin taas vaihteeksi . Ehkä mulla oli joku vanha mielikuva siitä, että käytät mielestäni hyvinkin suppeaa palettia ja sitä joskus itsekseni ihmettelin että miten sellainen onnistuu.

Joo ja kyllä tosiaan atrkemmin pohdittuna tuo liikkuvien pelagisten haukienkin käsite on hyvin tuttu omassa kalastuksessa, etenkin ankastaessa kesäkuussa kun ovat syönnöksillä selkäkareilla. Uutta kalaa surffaa paikalla tämän tästä ja muutama ankkuripaikka riittää ruokkimaan tuntikausien kalastelua. Eli ehkä hiffasin ton pointin mitä ajoita takaa tuossa. Silloin kalan saaminen voi tosiaan riippua värin lisäksi siitä miten kalaa sattuu milloinkin paikalle uimaan ja jos niitä ei paikalle ui, ei niitä luonnollisesti pelkästään väriä vaihtamalla saakkaan.

"Mä olin vähän yli-innokas vissiin taas vaihteeksi ."

Sun pitäisi varmaan mahdollisimman pian päästä haukikalaan. Ei se totuuden nimessä kyllä itsellekään pahaa tekisi. Pelkkä teoriatason pyörittely alkaa jo pikku hiljaa käydä hermoille...

Stobe, viimeinen kalppale;just noin + että liikkuva kala on "peruskalaa" hivenen aktiivisempi ja siitä ehkä seuraa....(ei uutta keskustelua. Eipä tuossa sitten isompia erimielisyyksiä taida jäädäkään. Anteeksi myös oma epäselvyyteni!

Päivän väriä, päivän viehekokoa, päivän uintia miettiessä tulee tietysti mieleen, että mitä hauki, tark. sanottuna hauen vatsa, kertoo asiasta.
Toisinaan olen määrätietoisesti ottanut saaliiksi sellaisia haukia saman päivän aikana, joilla näyttäisi olevan vatsassa todistusaineistoa.
Nurmon Hirvijärveltä muistan yhden reissun, kun otin saaliiksi eri puolilta järveä kymmenkunta haukea ja näiden haukien vatsoissa oli tuolloin varhain keväällä lähes pelkästään kiiskiä, joillakin lähes kymmenkunta. Hirvijärvessä vesi on kahvinruskeaa ja syvyyttä pääosin muutama metri.
Keski-Suomen vesiltä esim. viime kesänä löytyi yhden vähän isomman hauen vatsasta ilmeisesti melko yhtä aikaa syöty 15 cm pituinen muikku ja n. 40 cm pitkä hauki. Ei siinä koko, uintiliike ja väri oikein täsmänneet. Mutta ehkä saaliskalat olikin syöty eri päivinä, eri syvyydessä tms.
Nämä ja monet muutkin havainnot ovat usein niin yllättäviä, että on mielenkiintoisempaa lähteä joka reissulla periaatteessa nollasta kokeilemaan, mistä ja millä haukea tulee. Jotenkin siinä tuntee silloin olevansa reissun alusta loppuun asti "oikeassa". Liika tietäminen vie metsään, käytäntö on omalla kohdalla ollut teoriaa viisaampi menetelmä hauenpyynnissä. Ei ole vaikea veikata, että moni harrastuksessa alkumatkalla oleva pienentää turhaan saalistaan, kun uskoo liikaa yhteen vieheeseen, yhteen paikkaan, yhteen väriin jne. Jos jaksaa lähteä etsimään päivän paikkaa, päivän viehettä, päivän väriä jne. saa pitkällä aikavälillä taatusti parhaiten kalaa.

Stobelle:
Jos puhutaan yli 4 m syvyydessä tapahtuneesta kalastuksesta vaapuilla, onko päivän väri ollut yhtä selvä asia kuin 0-4 m syvyydessä?
Entäs muilla herroilla, onko tässä mitään eroja havaittu?
Miltä syvyyksiltä Stobe pääosin kalastat vaapuilla? Paljonko olet saanut haukia yli 4 m vedestä vaapuilla verrattuna alle 4 m veteen? Voiko siitä löytää mitään pointtia, siis olisiko vaapun värin merkitys ollut syvemmässä vähäisempi? Entä muut arv. hauenpyytäjät?

Olen juuri pähkäillyt, mitä asioita kokeilisin ensi kesänä hauenpyynnissä ja tässä taitaa olla yksi työmaa ensi kesäksi. Mieluusti kuulen näihin asioihin liittyviä ajatuksia vaikka tällä palstalla, etenkin tuohon syvyyteen liittyen. Entä veden väri, kun puhutaan päivän väristä. Jos on ollut esim. hyvin sameaa, mitä se on vaikuttanut?

JOs joku mielestään saa mökkijärveltä "lukumääräisesti" liian vähän haukia, niin ensiksi kiinnittäisin huomiota siihen , että kelausnopeus ei ole liian suuri, toiseksi että heittosuunta on oikea. Oikea tapa on siis mennä veneellä aivan rantaan kiinni, ja heittää siitä rannan suuntaisia heittoja muutama ja sitten heti vaihtaa paikkaa. Suurin virhe on heittää rannasta suoraan ulospäin, itse olen lopettanut sen kokonaan, myös veneestä suoraan rantaan päin heittäminen ei ole kovin tehokasta.

Mökkinaapurit ei tietysti välttämättä tykkää, jos ollaan aivan toisen laiturissa kiinni. "Härski" saa kuitenkin enemmän kaloja ;)

Hauenkalastus mökkijärvellä on siitä kiitollista puuhaa, että hauki syö hyvin myös keskellä kirkasta päivää, kunhan ei kalasta liian ulkona rannasta.

Jos haukia ei edelleenkään tule tarpeeksi, niin sitten niitä ei ole siellä paljoa ja kannattaa vaihtaa toiseen mökkiin ;)

jaa.. no mä kyllä harrastan tota veneestä rantaan päin viskomista. varsinkin jos on tuulen puoleinen ranta. mun näkemyksen mukaan siellä on hakkeja nokka selälle päin odottelemassa ja osuma tarkkuus on parempi jos viehe tulee takaa tai viistosti ohi. Rannan suuntaisesti tuo on hankalempaa, kun tarkkaa spottia ei tiedä.. ja se vaatii sen että kyseisellä "linjalla" on kala (jos ajatellaan esim, että kalat on 10, 15, 20 m päästä rannasta). kun taasen ulkoa pystyy kalastamaan nuo kaikki. bla bla.

Tuollaisten keskikokoisten ja pienempien järvien kalastuksessa on ehkä semmonen tietty psykologinen pointti jotta ei merellä saaristossa kalastava tajua. Kun lähtökohta on se, että koko ajan näkee kaiken "käytettävissä" olevan veden, ajaa paljon samoilla tai lähes samoilla ajolinjoilla, kiertää samoja niemennokkia, pakkoja, penkkoja ja kuoppien päällisiä kuin kaverikin joka karkuutti juuri samoilla paikoilla kympin, ei voi välttyä ajatukselta että iso kala ei vain liiku tai syö aina. Miksi en ole saanut tästä matalikon päästä isoa haukea, mutta 12 vuotias vesseli ottaa samasta paikasta 13kg hauen heinäkuussa? Miksi tuota rantapenkkaa ajaessa ei ole koskaan tullu isompaa, mutta kaveri karkuuttaa (surullista kyllä) penkasta iskeneen kympin? Miksi itse sain tältä penkalta ison hauen, muttei muut ole siitä onnistuneet? Kyllä mulle on valitettavasti voimistunut parin viime vuoden aikana näkemys siitä, että mä voi itse juurikaan hirveästi tehdä sen asian eteen että isot järvihauet (6+) valkkaisivat juuri meikäläisen uistimen. Jos tekee perusasiat suurin piirtein oikein eikä pyöri koko kautta matalassa, niin loppu on enemmän tai vähemmän kalastustunneista ja tuurista kiinni.
Tällaisten 'oivallusten' jälkeen ei taitane paljon kehitystä olla luvassa, heheh...???

"Voiko siitä löytää mitään pointtia, siis olisiko vaapun värin merkitys ollut syvemmässä vähäisempi?"

Mä käytän samoja vaappuja sekaisin miten sattuu pinnasta takilaan eikä otanta isojen kalojen suhteen ole niin suuri että vois mitään järkevää johtopäätöstä tehdä - tai ainakin tuntuu ettei löydy mitään järkevää trendiä.
Tietty, 100g painoa Conradin edessä plaanerissa taitaa upottaa ko. vaapun humuksisella järvellä jos sen verran syvälle notta näkyyköhän niitä värejä edes. Loppusyksyinen päijänne uistin takilassa 8-10m syvyydessäkin taitaa olla aika väritön maailma - uskaltaako tehdä johtopäätöksen ettei värillä ole väliä?

Stobe tuossa sanoi että hauki on hauki, oli se iso tai pieni, mutta oiskohan wanhemmat hauet kuitenkin jotenkin valikoivempia ja wiisaampia? Erään järven isoimmaksi kalaksi taisi viime kaudella meidän paatissa jäädä n. vitosen hauki eikä samalla järvellä kalastava kaveri tainnut rikkoa edes sitä. Kuitenkin sekä me että kaveri pideltiin kauden aikana varmasti isoja haukia, jotka purivat uistimeen iskeneitä pikkuhaukia. Kyllä se pistää miettimään keinotekoisten uistimien toimivuutta kun 10+ puupalikalla vetää "oikein" ottipaikan läpi ja ainut mahtitärppi tulee pinnassa uistin suussa räpistelevään puolen kilon hauentumppiin - että osaskin iso hauki väistellä vaapputarjoukset hyvin! Tälläkin järvellä hauet kyllä ihan välttämättä, väistämättä, näkevät vuoden mittaan niin monen monta pientä ja isoa uistinta (ei tartte järvellä kalastella nimittäin yksin), että on jo ihme jossei se ärsytyskynnyksen ylittänyt päivän väri olisi edes kerran vuosien mittaan tullut vastaan.

Kaveri väsäsikin jo viime vuonna raksipäät takyhauille, saas nähdä riittääkö kuitenkaa kaverilla uskoa lähteä vetämään puolen kilon haukea pitkin järveä!! :o)

Heittosuunta tuntuisi mutuna kuitenkin kaikkein ylenkatsotuimmalta aiheelta. Vieheet saavat liikaa "mainostusta".
Jos hauki on rantaviivasta esim. 20 metriä ulkona väijymässä, siinä pitää olla joku piilokivi tai muu väijymäpaikka. Kalastaja joutuu arvaamaan onko, todennäköisesti sitä ei ole ja kelaa tyhjää.. Varminta onkin kalastaa vain sellaisia piilopaikkoja, jotka pystyy itsekin näkemään eli sen rantaviivan.

Mielenkiintoinen keskustelu. Mielestäni termi "päivän väri" on huono. Parempi olisi ehkä "hetken väri".

Mutta montako hetkeä mahtuu päivään?

Stobe, millainen on "päivän värin" etsimisessä taktiikkasi, mikäli olet yksin liikeentessä? Mainitsemasi teami työskentely on varmasti tuottoisaa ja sävel löytynee huomattavasti nopeammin kuin yksin heittävälle.

Kalastelen pääasiassa yksin. Pyrin kyllä käymään mahd. laajaan väripaletin aina läpi. Vieheitä kulkee veneessä noin 1-1½ IKEA säkillistä rasioita. Harvemmin mukana vaan se pari kolme rasiaa. Päivän aikana käy noin 20-50 erilaista houkutinta vedessä, ei tietenkään kaikki eri värejä. Käy aika työlääksi välillä ottivärin etsiminen, kun pitäisi se paikkakin olla kohillaan silloin kun heittää oikeaa väriä. Joskus kyllä tulee heitettyä lyhyttäkin kaislanpätkää yli viidellä eri värillä. Mutta harvemmin löytyy sitä ahaa elämystä. Tiedä sitten olisiko se kymmenes väri sit ollut sopiva? Yksin ollessa vertailu toisiin vieheisiin on vaikeaa, vaikka 4-5 vavassa roikkuukin eri viehe. Joskus on myös kaikissa samaa väriä. Kevään tyynillä keleillä tulle paljon vaihdettua uistimia 4-5 heittoa ja vaihtoa.
Tosi harvoin tulee tilanteita että tuntuu, että vain tietyllä värillä tulis. Enemmikin löytyy värejä joilla ei tuu tapahtumia kuin yksittäisiä per päivä. Ja jos jollain vieheellä tulee kymmenkunta kalaa tai tapahtumaa peräperää on vaikea sanoa oisko tullu jollain muulla samoin.

Jussila aloitti viimeisen viestinsä pohtimalla hauen mahan sisällön mahdollisesta suhteesta päivän väriin ja uistintyyppiin. Lueskelin juuri tänään bussimatkalla "Suuri Pilkkikirja" nimistä opusta ja siellä oli listattu 6 syytä miksi kala pilkkiin tarttuu. Niistä 4 ensimmäistä olivat mielestäni myös heittokalastukseen vaikuttavia tekijöitä: 1. Nälkä, 2. Kateus, 3. Ärsytys ja 4. Haju.

Väistämättä välillä tosi oudon näköisillä himmeleillä kuten esim. joku Spinner Bait -henkarilipalla kalastellessa tulee väkisinkin arvelleeksi, että ei se hauki siihen ruokailumielessä nappaa, on se sen verran kaukana mistään kiiskestä tai muikusta. Sitten taas esim. suspeilla heitellessä uskon kyllä sen ruokaa haukanneen. Sitä ajatusta, että suspi hotkaistaan eri fiiliksellä kuin esim. lusikat ja vaaput, jotka usein väreillään vetoaa, tukee se, että suspi löytyy lähes aina sieltä ihan kurkun pohjalta jo melkein nieltynä. Muut uistimet ovat taas useimmiten leuasta sillä viimeisellä koukulla kiinni. Täkykalastushan on tavallaan koko aiheen ulkopuolella. Eihän kai kukaan maalaa niitä särkiä minkään päivän ottivärin mukaan ennen pyytöön laskua. Niitä hauki löytänee hajun ja muiden aistien avulla ja imuroi luullakseni yksinomaan ruoakseen.

Vaikea kaupunkilaisen sanoa miksi se hauki siihen uistimeen tällää mutta uskon näiden kaikkien asioiden olevan jotenkin vaikutussuhteessa toisiinsa. Jos oletetaan hauen olevan "syönnillä" voisiko kannattaa laittaa mahdollisimman aidon saaliskalan oloinen ja värinen viehe vetoon. Jos taas hauki ei ole syömätuulella vaan vaikka riitaa haastamassa niin kannattaako juuri silloin panostaa sen mahdollisimman ärsyttävän värin ja muiden ominaisuuksien yhdistelmän etsintään.

Perhokalastuksessahan käsittääkseni koko perhon valinta perustuu ensimmäiseksi saadun kalan pakin sisältöön mutta hauen mahan täytteet... en tiedä mutta vaikeaa on meikäläisen siitä mitään päätellä.
Ainakaan tyyliin: "aha, särki - pistänkin sitten sinisen krokodiilin vetämään".

Päivän/hetken värin "ikkuna" riippuu myös omista valinnoista. Reissun alussa kalastaja kokee ahaa elämyksen jostain tietystä paikkatyypistä ja siinä pelaavasta väri/uistintyyppi/yhdistelmästä.

Tutuilla kalavesillä on helppoa keskittyä loppupäivän aikana kalastamaan juuri samantyyppisiä paikkoja. Jos sääolosuhteet eivät dramaattisesti muutu, voi sama väri/uistin loistaa suhteellisen pitkiäkin aikoja, koska pysytään sille sopivalla pelialueella. Tässäkin tapauksessa voi jatkuvasti yrittää ja kannattaakin tehdä havaintoja tilanteen kehittymisestä: jos kalat eivät ole laakista kiinni niin aina voi parantaa. Joko mies, paikka tai vehkeet eivät pelaa niin kuin pitäisi.